Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Amorphisin Tomi Joutsen: "En anna paniikkihäiriön haitata elämää". Lue lisää. #Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

Vesannon viestintä vauhdissa: Yhteisöllisyyttä pienillä oivalluksilla

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Markus Laakso 

Vesannon viestintätiimi on saanut nostatettua myönteistä säpinää kuntaansa kohtaan. Kehitys vaati sarjan pieniä oivalluksia ja kuntalaisten osallistamisen viestintään. Yhteisöllisyys, toiminnan elastisuus ja me-henki ovatkin pienen kunnan valttikortit. 

 

Vesannon viestintä
Osa Vesannon viestintätiimistä: Marianne Kiskola, Anne Jäntti, Irja Lindlöf, Juha Paananen, Jenni Blom, Hanne Mantere, Olena Melnyk, Mari Jääskeläinen ja Aki Sirén.

 

Vesannon kunnantalolta kantautuu nauru ja glögin tuoksu. Viestinnän tehotiimi on keräytynyt viettämään pikkujouluiltapäivää ja kertaamaan vuoden onnistumisia. Paikalle on kutsuttu myös Ylen tv-toimitus ja Mieliteko-ohjelman viestintäasiantuntija.

Tunnelma on lämmin ja vieraanvarainen. Ei yllätä, että kakut ja karjalanpiirakat on leivottu itse ja tuotu muiden nautittavaksi. Samankaltainen yhteisöllisyys peilautuu Vesannon viestintään – sitä ideoidaan ja tehdään porukalla.

Marianne Kiskola palkattiin vuoden 2022 mittaiseen pestiin Vesannon villitsijäksi, toisin sanoen kunnan viestintävastaavaksi. Kun Kiskola haki tehtävään, hän joutui googlaamaan kunnan sijainnin, sillä hän ei ollut koskaan käynyt siellä. Nyt hän tituleeraa itseään Vesanto-faniksi ja wannabe-vesantolaiseksi.

"Meillä on vapaus olla luovia."

”Muutin tänne Kreikasta. Se oli kuin paluu lapsuuden 1970-luvun maailmaan ja maisemaan. Olen syntynyt Varpaisjärvellä, mutta asunut pitkään ulkomailla, joten näen asiat eksoottisina ja olen niistä aivan ihmeissäni. Takapihallani näkyy revontulia ja on hiljaista. On käsittämätöntä, miten avuliaita ihmiset täällä ovat”, Kiskola sanoo.

Hänen tehtävänään oli nostaa esiin asioita, jotka ovat Vesannolla poikkeuksellisen hyvin, ja saada kuntalaiset kertomaan ne muillekin. 

”En tullut tänne kertomaan, miten toimia. Tulin tänne poimimaan asioita, jotka saattaisivat kiinnostaa ihmisiä, jotka haluaisivat muuttaa tällaiseen paikkaan. Ideoimme, viestimme ja teemme työtämme näkyväksi yhdessä. Siitä tulee hyvä mieli. Meillä on vapaus olla luovia”, Kiskola sanoo.

 

Marianne Kiskola
Marianne Kiskola palkattiin vuosi sitten Vesannon villitsijäksi. Hän joutui googlaamaan paikan sijainnin, mutta pitää itseään nykyään Vesanto-fanina.


someviestintään juurrutettiin Me-henki

Marianne Kiskolalle tuli yllätyksenä, että ihmiset etsivät aktiivisimmin tietoa kunnan tapahtumista Vesantolainen-nimisestä Facebook-ryhmästä. Pääviestintäkanavan nimi päätettiin muuttaa pikimmiten muotoon Vesantolaiset, jotta me-henki korostuisi enemmän – Vesannon kuntastrategian mukainen viestintä kun nojaa myönteiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen.

Puskaradio-tyylisissä Facebook-ryhmissä keskustelukulttuurin huomio kiinnittyy usein epäkohtiin. Tähän toivottiin muutosta Vesannolla, koska asukkaat kokivat, että kunnassa on paljon hyvää, joka ei tule näkyväksi.  Se hyvä päätettiin tietoisesti tuoda esille pyytämällä mukaan kolmisenkymmentä vapaaehtoista viestijää, jotka alkoivat julkaista ryhmässä myönteisiä ja kannustavia päivityksiä.

"Kritisoida saa edelleen, mutta asiallisuus täytyy säilyttää."

Vapaaehtoisille muodostui omat roolit luontevasti kiinnostuksen kohteiden perusteella. Lukutoukka postasi kirjoista, käsityötaitoinen neulonnasta ja kirjaston arkistoista innostunut Vesannon musiikillisesta ja kulttuurillisesta historiasta. Hyvänmielen yhteisölliset postaukset innostivat muitakin ideoimaan ja toivat hyvää palautetta, ja ryhmään alkoi virrata lisää jäseniä.

”Ennen postattiin nimenomaan epäkohtia ja huonoja asioita. Nykyään keskustelussa on rakentavampi henki ja ryhmässä yli tuplasti kunnan asukasluvun verran porukkaa. Se on hyvä viesti ulospäin – paikkakunnista kun luodaan usein mielikuva sosiaalisen median kautta. Kritisoida saa edelleen, mutta asiallisuus täytyy säilyttää”, muistuttaa Vesantolaiset-ryhmän toinen moderaattori, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Aki Sirén

 

Aki Sirén
Aki Sirén hallinnoi Facebookin Vesantolaiset-ryhmää, jossa on tuplasti enemmän jäseniä kuin kunnassa asukkaita.


Vaikuttavuutta viestinnän lumipalloefektillä

Aki Sirénin mielestä on tärkeää, että Vesantolaiset-Facebook-ryhmän maailmankuva on vesantolainen eikä yleismaailmallinen. Siis sellainen, jossa korostuvat nimenomaan vesantolaiset tapahtumat, ilmiöt ja sielunmaisemat, eivätkä asiat, joita voi lukea mistä tahansa muualta.

”Eron voin ajatella olevan sellainen, että mitä julkaisee omalla seinällä ja mitä tässä ryhmässä. Koska ryhmää seuraavista yli puolet asuu Vesannon ulkopuolella, on tärkeää muistaa, että tämä ryhmä on Vesannon käyntikortti ulospäin”, Sirén toteaa.

Toinen suuri muutos on ollut Vesannon näkyvyys myönteisessä valossa ulospäin. Pikkukunnasta on heijastunut sellainen kuva, että siellä tapahtuu jotain koko ajan – aiemmin kun pöhistiin vain amatöörifutaajien Reiska-MM-turnauksesta kerran vuodessa.

”Kaikki tekeminen näyttäytyy ulkopuolisten silmiin nyt aivan eri valossa kuin vuosi sitten."

”Kaikki tekeminen näyttäytyy ulkopuolisten silmiin nyt aivan eri valossa kuin vuosi sitten. Muissa kunnissa kuulee, että kylläpä te puuhaatte siellä ja että teillä on hirmu hyvä tekemisen meininki. Vesannolla on pitkät yhteisölliset ja talkoohenkiset perinteet. Mariannen (Kiskola) ansiosta näkökulmia on mietitty enemmän. Nyt viestintämme näyttää siltä, että kaikki puhaltavat samaan hiileen”, Sirén sanoo.

Kiskola on samaa mieltä. Hänestä on upeaa, ettei viestintä ole vain hänen vaan kaikkien kuntalaisten käsissä. Näin lumipalloefekti kasvaa ja viestinnän vaikuttavuus laajenee.

”Kun hain Vesannolle töihin, googlasin mitä kunnasta kirjoitettiin. Uutisoinnit eivät olleet kauhean kivoja. Vesannosta annettiin sellainen kuva, että täällä vain lumi narahtaa huopatossun alla. Vesannosta annettiin kuva kuolevana maaseutupitäjänä, jossa viimeinen sammuttaa valot. Pahinta on se, jos sellaiseen kuvaan aletaan uskoa”, Kiskola ihmettelee.

”Kun tulin tänne, ihmiset olivat aivan ihania, avoimia ja valoisia. Yleishenki oli heti lämmin, utelias, kiinnostunut ja tsemppaava. Ajattelin, että tämähän ei istu yhtään yksiin sen kanssa, mitä olin lehdistä ja netistä lukenut. Halusin käyttää ammattitaitoani sen hyväksi, että nämä ihmiset ja tämä paikka tulevat näkyväksi. Vesanto ja sen ihmiset ansaitsevat sen.”

 

Mari Jääskeläinen
Varhaiskasvatusjohtaja Mari Jääskeläinen iloitsee Vesannon myönteisestä ilmapiiristä, kehityshalukkuudesta ja yhteisöllisyydestä.


Dialogi edesauttaa kehitystä

Vesannon viestintätiimiin kuuluva varhaiskasvatusjohtaja Mari Jääskeläinen on Marianne Kiskolan tavoin melko tuore vesantolainen. Hän muutti kuntaan Mikkelistä vuonna 2018, mitä ennen hän asui Jyväskylässä ja Oulussa.

”Minua varoitettiin, että pienillä paikkakunnilla on vaikea päästä mukaan, kun on erilaista sisäpiiriä ja kaikki tietävät asiasi paremmin kuin sinä itse. En ole havainnut mitään sellaista, vaan vastaanotto oli tosi lämmin. Tänne oli ihana muuttaa ja täällä on hyvä olla. On tärkeää tuntea olevansa yhteisön jäsen”, Jääskeläinen sanoo.

"On tärkeää tuntea olevansa yhteisön jäsen."

Jääskeläinen kertoo saaneensa itsensä kiinni mielikuvasta, että maalla asuu onnettomia ihmisiä, jotka eivät ole ymmärtäneet muuttaa kaupunkiin. Vesannolle muuton myötä hän käänsi takkinsa täysin.

”Tajusin, kuinka korkeasti koulutettuja ja fiksuja ihmisiä täällä asuu. On heidän valintansa olla täällä. Meistä kuka tahansa voisi lähteä kaupunkiin, mutta kuka hullu sinne haluaisi palata. Ajatusmaailmani muuttui päinvastaiseksi”, Jääskeläinen sanoo hymyillen.

Monen pienen kunnan, Vesanto mukaan lukien, asukasluku vähenee vuosi vuodelta. Se aiheuttaa paineita liike-elämälle, varhaiskasvatukselle, koululaitokselle ja monille muille. Yksi oleellinen muuttuja, joka erottaa Vesannon monista muista kunnista, on usko tulevaisuuteen.

Kuntaan rakennettiin hiljattain uusi hirsikoulu, joka palvelee ja houkuttelee lapsiperheitä. Varhaiskasvatus toimii Jääskeläisen mukaan kuin unelma: ryhmäkoot ovat riittävän pieniä ja osaavaa henkilökuntaa tarpeeksi.

Harrastustoimintaa Vesannolla on rajallisesti, mutta kulut ilahduttavan pienet.

”Kuntosalin vuosikortin hinta on täällä sama kuin kuukausihinta kaupungissa. Ja on latua ja lenkkeilypolkua sun muuta”, Ari Sirén luettelee.

Kaikki tämä peilautuu suoraan Vesannon viestintään ja sen strategiaan: myönteisistä asioista on ilo viestiä niin ammatikseen kuin vapaaehtoisestikin. Koko toiminta perustuu vuorovaikutukseen, osallisuuteen ja mahdollisuuteen vaikuttaa.

”Dialogia täytyy olla. Kunnan tekevät kuntalaiset. Kunta on kuntalaistensa näköinen, ja vesantolaiset tykkäävät puuhata yhdessä. Se on kivaa”, Kiskola sanoo.

”Dialogia täytyy olla. Kunnan tekevät kuntalaiset."

Vesanto lanseerasi juuri uusimman osallistavan ja vuorovaikutteisen viestinnällisen työkalunsa, Kuntakorjaamon. Purnausbotti-työnimellä kulkenut palautekanava tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden lähettää kunnalle palautetta ja kehitysehdotuksia.

”Ihmiset tuntevat paitsi epäkohdat myös sen, miten ne voisi korjata. Kuntakorjaamon toiminta perustuu siis siihen, että ei vain valiteta, vaan annetaan kehitysehdotuksia, joista hyötyy koko kunta ja sen asukkaat. Tällaisia kivoja tempauksia on ollut paljon, kuten kirkon eteen tehty kirsikkapuisto, joka ilahduttaa kaikkia. Nämä kaikki lähtevät vesantolaisista”, Kiskola tiivistää.