Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko logo valkoinen

Vesanto – mikä aarrearkku ja herkkukori

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

"Paljonko loma tuollaisessa satumaailmassa maksaa", kysyivät ystävät eri puolilla maailmaa, kun Marianne Kiskola lähetti heille kuvia Vesannosta.

Kiskola on Vesannon Virallinen Villitsijä. Roihuava luonne, jonka tehtävä on tuoda kuntaan myönteistä pöhinää.

”Se ei tarkoita naminamia eikä höpöhöpöä. Se on faktoihin perustuvaa ja rakentavaa viestintää, joka luo empatiaa ja uskoa tulevaisuuteen”, Kiskola summaa. Nurinaa hän vastustaa – se on hänestä laiskaa ja liian helppoa tekemistä.

 

Nainen seisoo kaupassa iso leipäkori kädessään.

”Joka aamu voimme valita, heräämmekö kiitollisuudella. Iltaisin voimme päättää, kiitämmekö siitä, mitä hyvää päivä toi mukanaan. Kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, mutta Vesannolla olemme päättäneet, että vahvistamme myönteisellä asenteella tulevaisuudenuskoa maaseudulla”, Marianne Kiskola raamittaa. 

Empatian ja myötätunnon puolestapuhuja

Vesanto yllätti rohkealla työpaikkailmoituksellaan, jonka tuloksena kunnan Virallisen Villitsijän pestissä vauhtia pitää nyt maailmankansalainen Marianne Kiskola.

Kiskola on kotoisin Varpaisjärveltä. Hän on asunut muun muassa Turkissa ja Tanskassa. Nyt koti on Vesannolla, toinen koti Kreikassa.

Työura on yhtä polveileva: hän on työskennellyt radiotoimittajana, kansanedustajan avustajana, esimiehenä, toimitusjohtajana, myynti- ja markkinointijohtajana ruoka-alan yrityksissä sekä kirjoittanut koko pinon tietokirjoja.

Viisitoista vuotta sitten Kiskola toi omalla tuotenimellään Fair Mary maahan reilun kaupan tuotteita – riisiä Intiasta, teetä Himalajan juurelta sekä suklaata ja kuivahedelmiä niin Afrikasta, Aasiasta kuin Etelä-Amerikasta. Kuwaitiin hän päätyi pariksi vuodeksi rakentamaan luomukahvila- ja supermarketketjua paikalliselle prinssille.

”Olen 30 vuotta puhunut empatian ja myötätunnon voimasta.”

Keittokirjojen tekijänä Kiskola on ollut latujen avaja. Tofureseptejä hän laati jo 17 vuotta sitten, kun vegaanius vasta otti hapuilevia ensiaskeliaan suomalaisten päivällispöydässä.

Eikä vauhti ole hiipumassa. Työn alla on yhdestoista tietokirja. Edellinen kirja kertoi pyhimyksistä, nyt hän sukeltaa nimien historiaan.

Koulutukseltaan Kiskola on kirjoittamisen maisteri Jyväskylän yliopistosta ja elokuvakäsikirjoittaja Teatterikorkeakoulusta.

”Yhdistelmä Maija Poppasta ja Peppi Pitkätossua”, kuvaavat ystävät Kiskolaa.

Kiskola nyökkää määritelmälle ja myöntää olleensa monessa asiassa edelläkävijä.

”Olen 30 vuotta puhunut empatian ja myötätunnon voimasta. Iloitsen siitä, että nyt molemmat asiat loistavat strategioissa, joita kunnat kirjoittavat mainostaessaan itseään tulevaisuuden paikkoina, ja että yrityksetkin haluavat profiloitua työhyvinvoinnin toteuttajina”, hän toteaa. 

Esitimme Kiskolalle neljätoista kysymystä, joihin saimme yhtä monta persoonallista ja herättelevää vastausta. 

 

Nainen seisoo ulkona.

”Vesannolla meininki ei ole pölyttynyttä vaan myönteistä yhteiskunnan rakentamista.”

 

Vesannon Virallisen Villitsijän paikkaa haki 19 henkilöä. Kuinka villi mahdat olla, kun juuri sinut valittiin?
Keskeinen asia valinnassani lienee ollut muutosjohtajuuden, viestinnän ja myönteisyyden kombo, jota vahvasti edustan. Ajatteluani määrittää ymmärrys, että kun ihmisiä kannustetaan loistamaan siinä, missä he ovat hyviä, kaikki voittavat. Oli selvää, että tehtäväni myötä muutan Vesannolle ja pyrin tutustumaan mahdollisimman laajasti asukkaisiin ja eri toimijoihin ja teen yhteistyötä heidän kanssaan. Tehtäväni on luoda me-voimaa.

Minkälaisella asenteella ja asennolla kannat titteliäsi?
Asenne on yhtä kuin tekemisen meininki. Työ pitää tehdä niin hyvin, että perästä kuuluu.

Mistä asioista itse villiinnyt?
Kaikesta, mihin liittyy voimaannuttava ja hyvä mieli ja josta syntyy yhteistä hyvää. Kaikenlainen nurina on kovin laiskaa ja helppoa tekemistä. Olin aikoinaan poikani kanssa kuuntelemassa dalai-lamaa, jolta poikani kysyi elämän tarkoitusta. Vastaus oli, että elämän tarkoitus on tuottaa toisille ihmisille iloa ja yhteisölle hyvinvointia. Tämä on myös minun sydämeni tehtävä.

”Aistin, että täällä on rakentavaa me-henkeä.”

Vesanto tiedotti palkanneensa Virallisen Villitsijän voimaannuttamaan kunnan viestinnän ja viestijät. Mistä aloitat?
Haluan kerätä yhdistykset yhteen kertomaan hyvästä työstä, mitä ne täällä tekevät. Olen kiinnostunut myös paikallisesta elämäntavasta. Jo nyt aistin, että täällä on rakentavaa me-henkeä. Olen onnistunut sitten, kun vesantolaiset itse tiedostavat, kuinka hyvin asiat täällä ovat – ja muistavat kertoa sen kaikille.

Vesantohan on oikea aarrearkku ja herkkukori. Hienoistakin asioista vain tulee helposti itsestäänselvyyksiä. Tehtäväni on pöllytellä ja muistuttaa siitä, että esimerkiksi katkeilematta toimiva sähkö ja juomakelpoinen hanavesi ovat monin paikoin maailmalla hyvin eksoottisia asioita. Kun olen lähettänyt Vesannosta kuvia ulkomaille ystävilleni, he kysyvät – ajatella – paljonko loma tuollaisessa satumaailmassa oikein maksaa.

”Vesanto on ilmastonmuutoksen osalta voittaja.”

Tehtäväsi on muistuttaa kuntalaisia ihmeistä, jotka ovat Vesannolla hyvin. Onko teillä sähkön ja puhtaan juomaveden lisäksi muita ihmeitä?
Täällä on metsä täynnä marjoja ja sieniä, järvi täynnä kalaa. Omavaraisuus ja taito hyödyntää sitä ovat katoavia asioita, joita ihmiset kaupungeissa kaipaavat. Oma puutarhatontti ja yrttien kasvattaminen – miten moni tästä haaveileekaan. Täältä löytyy myös keräilykulttuuria yhdistettynä valtavaan innovatiivisuuteen ja virkeään ajatteluun. Vesannolla asuu paljon yliopiston tutkijoitakin. Vesannon kaltaiset paikat ovat myös ilmastomuutoksen osalta voittajia. Täällä on hyvää ilmaa, sisällä ja ulkona. Viimeisin esimerkki on uusi upea hirsikoulumme.

Vesanto haluaa nousta maailmankartalle positiivisella viestinnällä – millaisella?
Kerromme faktat selkeästi ja rehellisesti. Viestimme Vesannosta niin, että houkutamme ihmisiä rakentamaan yhteisöämme kestäväksi. Positiivinen viestintä ei ole naminamia ja höpöhöpöä, vaan kehittävää, rakentavaa ja tulevaisuuden uskoa luovaa. Asiat muuttuvat, kun sanoista tulee tekoja ja hyvistä ideoista totta.

Millä muilla keinoilla voit vahvistaa vesantolaisten tulevaisuudenuskoa?
Toivottavasti ulkosuomalaisena voiin muistuttaa siitäkin, että vesantolainen kolmen sukupolven rakenne, välittävä kyläyhteisö ja sen synnyttämä turvaverkosto ovat luksustuotteita. Niitä pitää vaalia, sillä niitä ei saa millään rahalla. Läheskään kaikilla ei ole isovanhempia tai edes vanhempia turvaverkostossaan, mutta Vesannolla on vielä yli sukulaissuhteiden ulottuvaa turvaa ja tukea.

 

Nainen hymyilee ikkunan edessä.

”Kun ihminen kokee olevansa tarpeellinen ja arvostettu, hän loistaa ja tekee kaikkensa, jotta muutkin loistaisivat.”

 

Vesannon kunta tiedotti, että ”Marianne toi mukanaan hyvän pöhinän ja tekemisen meiningin.” Mitä tämä tarkoittaa?
Pöhinä ei synny niin, että ulkopuolinen tulee ja sanoo, että näin teidän pitää toimia. Se syntyy yhdessä tekemällä ja niin, että itse heittäytyy täysillä mukaan. Eikä hyvä pöhinä yksin riitä. Täytyy tehdä tuloksia, yhdessä.

”Vetovoiman laki: kaikki haluavat paikkaan, jossa on hyvä pöhinä.”

Vesanto uskoo olevansa pioneeri tulevaisuuden hyvän elämän puitteiden luomisessa. Mitä luomistyö tarkoittaa?
Puitteet ovat jo olemassa, niitä pitää vain kirkastaa ja tarkentaa. Ja päättää, missä on fokus. Vesanto on jo eläkeläisten paratiisi. Vesannon kaltaiset paikat eivät kuitenkaan selviä ilman muuttovoimaa. Tänne pitää saada lapsiperheitä, uutta virkeää porukkaa ja lisää raikasta ajattelua. Pitää saada ihmiset osallistumaan. Tässä toimii vetovoiman laki: kaikki haluavat tulla paikkaan, jossa on hyvä pöhinä.

Mitä ajattelet siitä, että Pohjois-Savo on maamme sairain maakunta?
Kansanedustajan avustajana erikoistuin muun muassa syrjäytymiseen sekä lastensuojeluun, josta kirjoitin tietokirjan. Jos ihminen kokee, ettei tule kuulluksi ja nähdyksi, kuinka hän löytää paikkansa yhteiskunnasta ja voisi hyvin?

Meidän pitää luoda turvaverkosto, josta kukaan ei pääse luiskahtamaan ulos. Verkoston luominen on meidän kaikkien vastuulla. Koen olevani työssä mahdollisuuksien maailmassa. Jos löydämme keinot hyvinvoinnin lisäämiseen Vesannon kaltaisessa pienessä kylässä, voimme soveltaa ja monistaa niitä isommillakin kirkoilla.

Vesannon mielenterveysindeksi on 149,4 eli vesantolaisilla on 50 prosenttia enemmän mielenterveyteen liittyviä ongelmia kuin suomalaisilla keskimäärin. Mikä on Virallisen Villitsijän resepti luvun pienentämiseksi?
Kun puhumme sairastavuuden tilastoista, pitää muistaa, että joka numeron takana on ihminen, hänen tarinansa ja historiansa. Pikareseptini on, että jokainen ihminen täytyy kohdata empaattisesti ja kuunnellen. Helppo asia, joka meiltä usein unohtuu.

Sama pätee viestintään. Hyvä viestintä on dialogia. Olen sydämeltäni kielentutkija. Haluaisin tutkia lisää, mitä tapahtuu, kun viestintä muutetaan kannustavaksi, innostavaksi ja tulevaisuuden uskoa tukevaksi. Kun yhdistämme empatian ja kannustavan viestinnän, päädymme ymmärtämiseen. Siitä on kaikessa kysymys.

Tykkään puhua kohtaamisen kielestä.

Olet tietokirjoissasi pohtinut, mistä rakentuu hyvä elämä ja kuinka vahvistetaan jokaisen ainutlaatuisuutta. Ovatko hyvä elämä ja ainutlaatuisuus kytköksissä toisiinsa?
Kyllä. Kaikki lähtee hyvästä omanarvontunnosta ja arvostavasta asenteesta toisia kohtaan. Tykkään puhua kohtaamisen kielestä. Menemmekö kohtaamisiin niin, että kaikkien silmät ovat samalla tasolla? Pystymmekö näkemään arvokkaana ihmisen, jonka ajatuksista ja teoista emme pidä?

Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä paremmin voimme oppia tuntemaan muut. Ihminenhän puhuu loppupeleissä aina itsestään. Kun ihminen reagoi vahvasti johonkin asiaan, hän kertoo omista peloistaan. Kun tämän ymmärtää, ei ottaudu pieniin vinkaisuihin, eikä ota kaikkea henkilökohtaisesti. Myös onnellisuuden tärkeimmät avaimet ovat itsetuntemuksessa.

”Teen aina riskikartoituksen, ennen kuin hyppään uuteen.”

Reilun kaupan yritysjohtajana totesit, ettei maailman pelastamiseen tarvita hauiksia, yliopistotutkintoa tai miljoonaperintöä. Riittää, että tarkistaa ostoslistansa ja asenteensa. Oletko yhä samaa mieltä?
Olen! Puhuin luomusta ja tuotantoketjujen läpinäkyvyydestä, kun isot keskusliikkeet vielä pitivät luomua erikoistuotteena eivätkä hyväksyneet tuotantoketjujen tärkeitä periaatteita. Nyt lähiruoka ja tuotannon reiluus ovat kaikkien huulilla. Iloitsen tästä muutoksesta.

Olet sanonut, että kun elämässä tuuli kääntyy, pitää olla rohkeutta avata sateenvarjo ja lentää mukana – onko tämä yhä mottosi?
On! En ole rakentanut tietoisesti uraani, vaan olen antanut tuulien viedä. Olen luottanut siihen, että mikä tuntuu kutsumukselta, siihen kannattaa lähteä mukaan. Tosin aina teen tarkan riskikartoituksen, ennen kuin hyppään uuteen. Kuuntelen myös tarkkaan itseäni – onko minulla annettavaa, ja sopeutuuko ympäristö minuun. Tunnen vahvasti, että kun tulin Vesannolle, tulin oikeaan paikkaan ja sain työkavereikseni juuri oikeat ihmiset.

  

Kaikki artikkelit

Avainsanat

Vesanto