Vieremän nuoret huolissaan: vanhempien alkoholinkäyttö puhuttaa

Teksti: Markus Laakso

Vieremällä heräsi huoli kouluterveyskyselyiden tuloksista. Peräti 13,5 prosenttia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista kertoi vanhempiensa liiallisen alkoholinkäytön aiheuttaneen haittaa. Se on yli tuplasti enemmän kuin koko maassa ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella keskimäärin.

”Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että muut perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä kuvaavat luvut ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. En näkisi, että Vieremällä kulutetaan enemmän alkoholia kuin muissa Pohjois-Savon kunnissa”, sanoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

Vieremä nousi tänä vuonna Pohjois-Savon valopilkuksi Kansallisessa terveysindeksissä. Kunta onnistui madaltamaan mielenterveysindeksiään reippaasti alle valtakunnallisen keskiarvon, indeksiluvun 100. Vieremän indeksiluku 89,2 on Pohjois-Savon alhaisin.

Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tulokset herättävät huolta. Kouluterveyskysely, joka toteutetaan joka toinen vuosi, antaa monipuolista ja luotettavaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä, osallisuudesta sekä avun saamisesta. Kyselyyn vastaavat neljän eri ryhmän oppilaat: neljäs- ja viidesluokkalaiset, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat.

”Emme voi kuin arvailla, mistä nämä lukemat johtuvat."

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan erityisesti Vieremän kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset kokevat vanhempiensa alkoholinkäytön aiheuttavan haittaa. Koko maan keskiarvo on 5,3 prosenttia ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella 5,9 prosenttia, mutta Vieremän lukema on huolestuttava: 13,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa 4,8 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 tuloksiin verrattuna – luku on lähes yhtä suuri kuin kaikki Kuopion kyllä-vastanneet yhteensä (5,0 %).

”Emme voi kuin arvailla, mistä nämä lukemat johtuvat, mutta aihe on tärkeää nostaa tapetille. Toivon, että nämä tulokset herättävät aikuisissa itsetutkiskelua ja ajatuksia siitä, mitä voimme tehdä tilanteen parantamiseksi”, sanoo Vieremän hyvinvointityöntekijä Joona Hynynen.

Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen on Hynysen kanssa samoilla linjoilla. Hänkään ei löydä luvun kohoamiseen yksittäistä syytä.

”Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että muut perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä kuvaavat luvut ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. En näkisi, että Vieremällä kulutetaan enemmän alkoholia kuin muissa Pohjois-Savon kunnissa”, Suomalainen sanoo.

Vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle

Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö voi vaikuttaa lapsiin ja nuoriin monin tavoin. Turvaton ja ahdistava kotiympäristö luo pelkoa ja stressiä, mikä heikentää lapsen keskittymiskykyä ja oppimista. Lapsi saattaa tuntea häpeää ja syyllisyyttä vanhemman käytöksestä, mikä voi horjuttaa itsetuntoa ja altistaa mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle.

”Usein keskustellaan siitä, miten nuorten tulisi käyttäytyä, mutta aikuisten olisi syytä pohtia, millaiselta oma alkoholinkäyttö näyttää lapsen silmin. Vanhat mallit, jotka ovat joskus tuntuneet normaaleilta, on syytä kyseenalaistaa. Aiemminkaan esimerkiksi juhlapyhien aikaan tapahtuvat ylilyönnit eivät olisi pitäneet olla hyväksyttyjä, mutta ne ovat yleisiä myös isommissa yhteisöissä", Joona Hynynen sanoo ja peräänkuuluttaa avointa keskustelukulttuuria sekä maalaisjärjen käyttöä.

”Kysymys on monimutkaisesta kokonaisuudesta, josta kukaan ei ole ottanut koordinaatiovastuuta."

Alkoholinkäyttö heikentää vanhemman kykyä antaa emotionaalista tukea, jolloin lapsi voi joutua ottamaan liikaa vastuuta perheen arjesta. Tämä roolien vääristyminen lyhentää lapsuuden kokemusta ja voi johtaa vetäytymiseen sosiaalisista suhteista. Pitkäkestoinen stressi voi haitata kehitystä ja aiheuttaa univaikeuksia sekä muita fyysisiä oireita. Lisäksi lapsi, joka kasvaa alkoholiongelmaisessa perheessä, on itse alttiimpi päihde- ja mielenterveysongelmille aikuisiällä.

”On tärkeää, että vanhemmille herää halu saattaa perheensä asiat paremmalle tolalle. Ilman sisäistä motivaatiota muutosta parempaan ei tapahdu. Vastuuta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, mutta yhteiskunnan pitää olla mukana tukemassa ja mahdollistamassa perheiden hyvinvointia”, sanoo Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen.

Suomalainen korostaa verkostoyhteistyön tärkeyttä kouluterveyskyselyssä ilmenneen haasteen selättämisessä. Eri kenttätason toimijoiden, kuten vanhempien, koulun, työnantajien, järjestöjen, urheilu- ja kulttuuriseurojen sekä sosiaali-, perhe- ja mielenterveyspalveluiden tulisi tiivistää yhteistyötään perheiden auttamiseksi.

”Kysymys on monimutkaisesta kokonaisuudesta, josta kukaan ei ole ottanut koordinaatiovastuuta”, Suomalainen summaa.

Kohti vastuullista käyttöä

Vieremän kunnan hyvinvointiryhmä on suunnitellut monenlaista toimintaa kouluterveyskyselyssä ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi. Kunnanjohtaja Mika Suomalainen nostaa esimerkiksi Vilperi-perhetoiminnan, jossa perheille järjestetään yksilöllistä harrastusohjausta. Perheet pääsevät maksutta tutustumaan harrastuksiin ja tapoihin viettää vapaa-aikaa yhdessä.

”Nuorten tulisi päästä keskustelemaan tuntemuksistaan tarvittaessa ammatti-ihmisten kanssa, mutta tilannetta hyvinvointialueen oppilashuollon toiminnot ovat pahasti alimitoitettuja tällä hetkellä”, Suomalainen myöntää.

Ehkäisevän päihdetyön ensisijainen tehtävä on kylvää vastuullisen alkoholinkäytön siemeniä. Tarkoitus ei ole saattaa alkoholia kokonaan pannaan, vaan tarjota muita malleja kuin humalahakuisen juomisen. 

"Paikallinen ravintola on usein mukana tapahtumissa, joissa alkoholittomia oluita ja mocktaileja pystyy testaamaan."

Ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan luovia yhteistyötapoja ja kiihkotonta keskustelua sekä kunnan sisällä että alueellisesti. Keskustelun ei tarvitse keskittyä siihen, nautitaanko alkoholia tai käydäänkö ravintolassa, vaan pikemminkin siihen, miten yhdessä voidaan luoda hyötyä ja lisäarvoa kaikille osapuolille.

Vieremällä paikallinen ravintola on otettu mukaan yhteistyökumppaniksi sen sijaan, että sitä pidettäisiin vain sääntelyn kohteena.

"Olemme löytäneet luovan tiimityön tuloksena toimintatapoja, joista hyötyvät molemmat osapuolet. Paikallinen ravintola on usein mukana tapahtumissa, joissa alkoholittomia oluita ja mocktaileja pystyy testaamaan. Ei ole aina pakko valita limpparin ja kaljan väliltä, vaan valikoimista löytyy nykyään paljon muutakin”, Joona Hynynen sanoo.

Lasten kanssa tulisi puhua avoimesti

Joona Hynynen uskoo, että terveeseen maalaisjärkeen luottaminen vie pitkälle. Vastuullista alkoholinkäyttöä ei tarvitse piilotella. Koska lähes jokainen on tekemisissä alkoholin kanssa jossain elämänsä vaiheessa, on tärkeää kehittää siihen terve ja vastuullinen suhtautuminen jo varhain.

”On tärkeää tiedostaa, että vanhemman vastuuton alkoholinkäyttö vaikuttaa kokonaisuudessaan lapsen ja vanhemman väliseen yhteyteen, kuten suoraan vanhemmuuteenkin. Sillä voi olla todella isot vaikutukset”, Hynynen toteaa.

Myös vanhemmuuteen liittyvä kouluterveyskyselyn kysymys herättää huolta Vieremällä. Vain 34,6 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista koki, että nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempansa kanssa, kun koko maan keskiarvo on 42,8 prosenttia. Lukema putosi peräti 5,4 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta.

"Tärkeintä ovat rakkaus ja halu huolehtia muista perheenjäsenistä."

”Moni asiantuntija korostaa, että lapsen kanssa tulisi puhua mahdollisimman matalalla kynnyksellä hankalistakin asioista, jotta puheyhteys säilyy läpi elämän eri vaiheiden. Vanhemmuuteen ja perheiden yhteiseen ajankäyttöön tarvitaan lisää tukea, eteenkin epävarmoina aikoina. Onneksi ratkaisuja kehitellään niin kuntakohtaisesti kuin alueellisestikin. Aikuisten alkoholinkäyttötottumukset ovat herättäneet huolta koko Pohjoi-Savossa, joten haaste on yhteinen”, Hynynen sanoo.

Mika Suomalainen huomauttaa, että perheen institutionaalinen merkitys on muuttunut runsaasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hänen mielestään perheen merkitys tulisi nostaa huomattavasti nykyistä korkeammalle valtakunnallisessa keskustelussa.

”Perhemalli ei määritä hyvinvointia tai hyvää kasvuympäristöä, mutta perhe on hyvinvoinnin perusyksikkö. Tärkeintä ovat rakkaus ja halu huolehtia muista perheenjäsenistä. Perheisiin panostaminen on panostamista koko Suomen hyvinvointiin ja tulevaisuuteen, yksinasuvia unohtamatta”, Suomalainen kiteyttää.