Yhteistyö loi yhteisöllisyyttä Rautavaaralla

Miltä tuntuisi löytää omalta paikkakunnalta yhteisö, jonne ovet ovat avoinna ja olet tervetullut mukaan? Rautavaaralla Mieliteko toi yhteen nuoria ja aikuisia, jotka saivat vaihtelua arkeen, toisistaan seuraa ja paikan, jossa voi tuntea kuuluvansa joukkoon. Tuloksena oli arjen hyvinvointia, uusia ystävyyksiä ja toimintaa, joka jatkuu paikallisten omin voimin.

Teksti ja kuvat: Heli Reinikainen ja Milla Bouquerel
 

RAUTAVAARALLE ASETTUNEET nuoret Sabina Banibashar, Ziying Chen, Hein Myint San ja Lý Quốc Thắng osallistuivat Arjen taidot -ryhmään, jossa osallistujat harjoittelivat taitoja huolehtia hyvinvoinnistaan vieraassa maassa.

Nuoret saapuivat Rautavaaralle suorittamaan lukio-opintoja Finest Future -ohjelman kautta. Rautavaaran lukiossa on 40 opiskelijaa, joista kansainvälisiä nuoria on puolet.

Arjen taidot -ryhmä vastaa lukioista tulleeseen pyyntöön. Lukiot ovat havainneet, että ulkomaalaisilla nuorilla on vähän kontakteja koulun ulkopuolella ja nuoret tuntevat huonosti paikallisia palveluja tai harrastusmahdollisuuksia. Myös tavalliset askareet, kuten siivous ja ruoanlaitto, kaipaavat lisää opettelua. 

”Olen saanut apua ruoan valmistamiseen. En ole siinä kovin hyvä, mutta pidän paljon suomalaisesta ruuasta”, Chen kertoo.

Kysyttäessä ryhmässä opittuja lempiruokia, vastaus tulee nopeasti ja hymyn kera. 

”Lohikeitto ja sienipiirakka!” Chen hihkaisee. Hän löysi paikalliset sieni- ja marjametsät ensimmäisen Rautavaaran syksynsä aikana. 

”Olen oppinut hoitamaan kodin asioita, kierrät-tämään ja siivoamaan."

Banibashar kertoo, että uuden oppiminen yhdessä on ollut tärkeää. Muut nyökyttelevät vieressä.

Finest Future -ohjelman nuoret tulevat eri puolilta maailmaa, usein Aasian maista. Nuoren opeteltavana on niin suomalaisen lukion oppimäärä kuin vieraan kulttuurin tavat ja itsenäisen elämän taidot. 

”Olen oppinut hoitamaan kodin asioita, kierrättämään ja siivoamaan, esimerkiksi imuroimaan”, Banibashar luettelee. 

Nuoret pohtivat myös ympäristötietoisuutta, joka on monelle uusi asia. Thắng tarkkailee laiturilta avautuvaa Tiilikanselkää ja haluaa lähettää terveisensä Rautavaaran kunnalle: ”Olen oppinut paljon ruoanlaitosta, matematiikasta ja fysiikasta ja myös tästä mahtavasta luonnosta. Kiitos Rautavaara!"

Kunnan oma aktiivisuus on tärkeää

Rautavaaran kunnan erityisnuorisotyöntekijä Lasse Pehkonen ja Humakin asiantuntija Nina-Elise Koivumäki avaavat yökahvilan ovia pimenevässä perjantai-illassa.

Nuorten K16-yökahvila on yksi osoitus hankeyhteistyön mahdollistamasta kokeilusta. Toiminta suunnattiin ensin etsivän nuorisotyön asiakkaille, mutta kävijämäärän jäätyä vähäiseksi toiminta avattiin kaikille. 

”Olimme jo keväällä kartoittaneet nuorten toiveita ja tarpeita, ja rento ilta-aikainen yhdessäolo tuntui oikealta ratkaisulta”, Koivumäki kertoo. 

”Sekin on tärkeää havaita, kun jokin ei toimi. Sen tiedon perusteella voidaan kehittää ja jatkaa sitä, mikä toimii”, Pehkonen sanoo.

”Sekin on tärkeää havaita, kun jokin ei toimi."

Kunnan oma aktiivisuus on isossa roolissa yhteistyössä, toiminnan kehittämisessä ja markkinoinnissa.

”Hanke on tuonut resurssit tullessaan. Kaikilla oli asenne, että nyt toteutetaan niitä juttuja, mitä on mietitty, mutta joihin ei löydy omasta takaa suoraan joko voimavaroja tai osaamista”, Pehkonen sanoo.

”Markkinoinnissa yhteistyökumppanin rooli on tärkeä. Hanketyöntekijällä ei ole valmiita yhteyksiä paikallisiin ihmisiin”, Koivumäki jatkaa. 

Toiminnan käynnistämisessä auttoi, että Rautavaaralla oli tunnistettu selkeästi nuorten tuen ja tekemisen tarpeita. ”Asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia haluttiin parantaa yhteisöllisen toiminnan avulla”, Koivumäki muistelee yhteistyön alkua.

”Erilaisilla toimintamuodoilla pystyttiin vastamaan moneen asiaan, kuten tukemaan terveellisiä elämäntapoja, arjessa selviytymistä sekä yhdessäolon ja sosiaalisuuden tarvetta.”

Yökahvilatoiminta jatkuu keväällä ilman hankkeen tukea.

”Tähtäimessä on aina homman juurruttaminen”, Pehkonen kertoo. ”Pienellä paikkakunnalla työnkuvat ovat laajoja ja pirstaleisia. On tosi tärkeää saada tehtyä hankkeen avulla jotain mietitympää ja tiivistetympää.”

Yökahvilassa tärkeintä toisten tapaaminen 

Finest Future -ohjelman kautta Rautavaaralle muuttanut Arvin Azimpourtabrizi on yökahvilan vakiokävijä. Hän on saapunut paikalle ystävänsä Luong Quan Boin kanssa. 

”Iranissa ei ole nuorisotilaa”, Azimpourtabrizi kertoo. ”Siellä nuoret pelaavat jalkapalloa tai ovat kauppakeskuksissa. Yökahvila on osa elämääni ja minulle tärkeää. Tämä on minulle kuin perhe.”

”Iranissa ei ole nuorisotilaa.”

Azimpourtabrizi viittaa pöydän ääressä istuviin työntekijöihin. Tärkeintä yökahvilassa ovat ihmiset, ja hän kertoo löytäneensä yökahvilasta uuden ystävän.

”Puhumme elämästä ja viikonlopun suunnitelmista. Kaverillani on sama tilanne. Hänkin on uusi Rautavaaralla ja yksin täällä. Joskus katsomme jalkapalloa, pelaamme ja syömme vähän suklaata. Siitä tulee hyvälle tuulelle.” 

Kysyttäessä mitä yökahvila on tuonut nuorten elämään, Boi heilauttaa rannettaan ja näyttää koruja, joita on valmistanut. Taiteelliselle nuorelle on ollut tärkeää löytää paikka, jossa voi olla luova.

Alueen erityispiirteet tulee tunnistaa 

Rautavaaralla pitkät välimatkat, rajalliset kulkuyhteydet ja väestön ikääntyminen haastavat tapahtumiin osallistumista. Yhdessä osallisiksi -hanke on onnistunut vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja tarjonnut toimintaa vähän huomioiduille ryhmille.

”Vaikka työaikaa ja resursseja on rajallisesti, tälle hankkeen hyvinvointiryhmälle sanoin: kiitos, kyllä. Juuri työkyvyttömille työikäisille, päihderiippuvaisille ja mielenterveyskuntoutujille ei ole täällä oikein mitään järjestöä tai kunnankaan toimintaa tarjolla”, Rautavaaran seurakunnan diakoni Ellen Mantsinen kertaa yhteistyön suunnitteluvaihetta.

Rautavaaran maahanmuuttajaperheille hyvinvointiryhmä on tarjonnut mahdollisuuden tavata ihmisiä, harjoitella kieltä ja osallistua yhteiseen tekemiseen. 

"Hankkeen toiminta helpottaa tutustumista paikallisiin, paikkakuntaan ja toimijoihin."

”Maahanmuuttajien kohdalla hankkeen toiminta helpottaa tutustumista paikallisiin, paikkakuntaan ja toimijoihin osana kotoutumista. Sieltä saa jotain vinkkiäkin omaan olemiseen uudessa kotipaikassa”, Mantsinen pohtii hankkeen vaikutusta.

”Jos siellä tapahtuisi ryhmäytymistä ja saisi vertaistukea, voimaantumista, he voisivat kokoontua myöhemminkin. He aikovat vakituisesti jäädä asumaan Rautavaaralle, jos täällä töitä riittää”, Mantsinen jatkaa.

Hanke on vahvistanut ymmärrystä siitä, että toiminnan järjestäminen saavutettavasti vaatii paikallistuntemusta ja konkreettisten asioiden ratkaisemista.

Osallistujien tavoittamiseen paperiset mainokset paikkakunnan ilmoitustauluilla ja suorat viestit WhatsApp-ryhmissä ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi, Mantsinen kertoo. “Jos mainos on vain netissä, ihmiset sanovat, ettei asiasta ole ilmoitettu missään.”

”Viestinnän pitää olla monikanavaista ja välillä asiasta pitää muistuttaa henkilökohtaisestikin. Tarvitsemme kynnyksen alentamista, jotta ihmiset rohkenevat lähteä mukaan. Ruoka on myös todella tärkeää – samoin se, että kyyti keskustaan järjestyy.”

Myös Rautavaaran kunnan hyvinvointi- ja kotoutumiskoordinaattori Annukka Jäntti-Ciprian myöntää, että osallistujien tavoittaminen ja saaminen mukaan toimintaan on haaste, vaikka tapahtumaa markkinoidaankin.

”Tämä hanke yrittää saada mukaan niitä henkilöitä, joita on vaikea tavoittaa. En tiedä, onnistutaanko siinä. Varmaan aina haasteena on, miten saavutetaan oikeasti paikalliset ja miten toiminta suunnitellaan niin vetovoimaiseksi, että ihmiset haluavat siihen mukaan”, hän pohtii.

Uusia ideoita ja pysyvää toimintaa 

Hankeyhteistyö on tuonut kunnalle lisäresursseja ja rohkeutta kokeilla sellaista toimintaa, johon omat voimavarat eivät muuten riittäisi.

”On ihanaa, kun hankkeessa pilotoidaan jotain juttua, mitä on myös itse ajatellut. Saa ideoida vapaammin ja matalammalla kynnyksellä”, Annukka Jäntti-Ciprian iloitsee.

Hankkeen toiminta on myös herättänyt keskustelua toiminnan jatkumisesta: miten varmistetaan, että hyvä työ ei pääty hankkeen mukana? Rautavaaralla toiveena on, että hankkeen kokemukset auttavat juurruttamaan uusia tapoja toimia yhdessä.

”Jos jokin näyttää kannattavalta ja tuottaa paljon hyvää kuntalaisille, sitä varmasti yritetään jatkaa omia voimin.”

"Jos jokin tuottaa hyvää kuntalaisille, sitä yritetään jatkaa omia voimin."

Yhteistyöstä saatujen kokemusten ja uusien verkostojen lisäksi hanke on antanut kumppaneille uusia ajatuksia omaan toimintaan.

”On mielenkiintoista olla mukana. Hyvinvointi on aika vaikea teema, mutta kiva, että sitä lähestytään positiivisella tavalla. Olen saanut paljon uusia ideoita, kun kuulen, mitä kaikkea on eri paikkakunnilla tehty”, Jäntti-Ciprian kuvaa hankkeen merkitystä omalle työlleen.

Myös Ellen Mantsisen kokemukset ovat hyviä: ”Kun itsellä ei aika kaikkeen riitä, niin hanke on tärkeä yhteistyökumppani. Ja kyllä täällä paikkakunnalla on ymmärretty, että yksin ei kaikkea voi tehdä.”