Tarjosimme pohjoissavolaisille yrityksille täsmätyökykyvalmennuksen, jonka keskiössä olivat työyhteisöt. Emme keskittyneet yksittäiseen työntekijään, vaan tavoitteemme oli yhdessä yrityksen johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa tunnistaa työyhteisöstä ja työn ympäristöstä tekijöitä, jotka altistavat työkyvyn osittaiseen tai täydelliseen menetykseen.
Syvennyimme täsmätyökykyvalmennuksissa erityisesti mielen hyvinvointiin. Pyrimme vahvistamaan toimivia käytäntöjä ja synnyttämään avointa sekä sallivaa keskustelukulttuuria, joka on omiaan vahvistamaan työyhteisön hyvinvointia.
Tavoitteemme oli luoda työyhteisöjä, joissa jokainen voi toimia ja pärjätä omalla täsmätyökyvyllään.
Osahanke päättyi 30.6.2026.
Jokainen mukaan lähtevä yritys oli osaltaan poistamassa mielenterveyteen liittyvää häpeää, kantamassa yhteiskuntavastuuta ja luomassa Pohjois-Savolle uutta elinvoimaisempaa tulevaisuutta.
Osallistumalla valmennukseen yritys osoitti vastuullisuutta ja sitoutumista työntekijöidensä hyvinvointiin.
Työntekijä, jonka työn tekemisen mahdollisuudet ovat heikentyneet, määritellään usein osatyökykyiseksi, vajaa- tai puolikuntoiseksi. Työntekijän osatyökykyisyys voi johtua useista syistä. Taustalla voivat olla esimerkiksi vamma, sairaus, haastava elämäntilanne tai alentunut toimintakyky.
Kun puhumme täsmätyökyvystä, suuntaamme katseemme työntekijän vahvuuksiin sekä taitoihin ja korostamme jäljellä olevaa työkykyä. Täsmätyökykyyn liittyy vahvasti myös töiden täsmäyttäminen.
Ilmarisen työkykyriskien ennakointi- ja tutkimusosaston johtaja Kari-Pekka Martimon kiteyttää: “Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön”. Täsmätyössä työn vaativuus ja mahdollisuudet kohtaavat työntekijän potentiaalin eli täsmätyökyvyn.
Elämäntilanteet vaihtelevat, ja harva selviää työuransa läpi täysin 100-prosenttisesti työkykyisenä.
Jokainen työyhteisö on joskus tilanteessa, jossa kollegat ja työtoverit haluaisivat tukea täsmätyökykyistä ja jossa täsmätyökykyinen puolestaan tarvitsee työyhteisön tukea.
Täsmätyökykyvalmennusten avulla pyrimme lisäämään tietoisuutta täsmätyökyvystä. Halusimme kehittää ja tukea työyhteisöjä, jotta ne toimisivat jokaisen työkykyä tukevana pilarina. Täsmätyökykyä tukevassa työyhteisössä arvoina korostuvat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, erilaisuuden sekä monimuotoisuuden toteutuminen riippumatta siitä, millaisista taustoista työntekijät tulevat.
Mieliteko esitti avoimen kutsun kaikille pohjoissavolaisille yrityksille.
Tavoitteena oli rakentaa yhdessä työympäristö, jossa työyhteisö tunnistaa ja poistaa mahdollisia mielen hyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia riskejä ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia työntekijöiden työkyvylle. Näin toimimalla syntyy kestävä ja terve työyhteisö, ja samalla työntekijöiden mielen hyvinvointia tuetaan.
Täsmätyökykyvalmennukseen osallistuvan ryhmän suosituskoko oli 10-12 henkilöä. Ryhmät koostuivat yrityksen johdosta, esihenkilöistä ja työntekijöistä. Toiveena oli saada mukaan myös työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja luottamushenkilöt.
Valmennus suunniteltiin joustavaksi ja räätälöitäväksi, mikä teki siitä sopivan kaikenkokoisille yrityksille.
Työyhteisön muodostavat henkilöstö ja esimiehet ylintä johtoa myöten, eli kaikki organisaatiossa työskentelevät ihmiset yhdessä. Hyvässä työyhteisössä jokaisella on mahdollisuus tuoda hyödynnettäviksi omat henkilökohtaiset kokemuksensa, persoonalliset piirteensä ja sen hetkinen terveydellinen kyky tehdä työtä.
Työyhteisö muodostuu siis yksilöistä, heidän osaamisestaan, kokemuksistaan ja ajatuksistaan.
Yhteisöllisyyden perusta on toimiva vuorovaikutus, joka on kaikkien vastuulla. Se merkitsee pysähtymistä, läsnäoloa ja työkaverin kuuntelua. Rohkaisu ja myönteinen kannustaminen ovat tärkeä osa vuorovaikutusta. Tuki ja myötätunto voivat auttaa vaikean hetken tai elämänvaiheen yli. Arjen kiireessä on hyvä muistaa toisen huomioiminen ja ilahduttaminen.
Yleisesti tiedostetaan, että toimivassa työyhteisössä on yhteinen päämäärä ja tavoite sekä selkeä työn- ja vastuunjako: jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan työssä. Työyhteisön toimintatavat ja pelisäännöt sovitaan keskustellen yhdessä. Päätöksenteko on läpinäkyvää, ja päätöksistä tiedottaminen tapahtuu siten, että jokainen saa niistä tiedon. Mahdolliset ristiriidat otetaan nopeasti käsittelyyn. Hyvässä työyhteisössä esihenkilötyö on oikeudenmukaista ja tasapuolista.
Työyhteisön kehittäminen pyritään toteuttamaan vuorovaikutuksessa työyhteisön, organisaation ja toimintaympäristön kanssa. Tavoite on, että kaikki asianosaiset pääsevät mukaan kehittämistoimintaan ja että siinä noudatetaan yhteistoiminnallisuuden periaatetta.
Ihannetilanteessa jatkuva oman työn kehittäminen ja oppiminen työpaikalla on mahdollista, ja siihen kannustetaan. Työyhteisöjen kehittämistoiminnalla myös muokataan työyhteisöä ja luodaan toimivia ja tasa-arvoisia vuorovaikutusrakenteita työyhteisöihin tai verkostoihin.
Työyhteisö on vuorovaikutuksessa olevien ihmisten osaamisverkosto, jossa jokaisen ihmisen taustalla, toiminnalla, ajatuksilla ja osaamisella on merkitystä. Yhteisöllisyyden tunteella on syvällinen yhteys hyvinvointiin ja se on myös kuntouttavaa tilanteessa, jossa työkyvyssä todetaan syystä tai toisesta haasteita.
Yleensä ihmisillä on työyhteisön toiminnan ja menestysedellytysten kehittämiseksi paljon ideoita. Jotta ne tulevat kuulluksi ja pääsevät esille, on ideoille varattava sopiva aika ja käsittelytapa.
Humakin täsmätyökykyvalmennus oli ratkaisukeskeistä, työyhteisön jokaisen jäsenen vahvuuksien ja kapasiteetin esiin nostamista, jotta yhteinen päämäärä voitaisiin saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti.
Täsmätyökykyvalmennus on ratkaisukeskeistä, jokaisen työntekijän vahvuuksien esiin nostamista,
Tavoitteemme oli tunnistaa yhdessä työyhteisöstä ja työn toiminnallisesta ympäristöstä tekijöitä, jotka altistavat työkyvyn eriasteisille haasteille.
Valmennuksemme koostui ennakkoon kerätystä työyhteisön käytäntöihin perustuvasta pohjamateriaalista, kolmesta työpajasta ja työpajojen välissä tehtävistä harjoituksista sekä luennoista. Prosessin päätti työpajoista koostettu konkreettinen työyhteisön kehittämisohjelma.
Työpajoissa käytimme tehokkaita, osanottajia aktivoivia ryhmätyömenetelmiä ja kannustimme näin tuomaan käsiteltävään asiaan useita eri näkökulmia. Työpajan vetäjä auttoi työyhteisöä teemojen selkeyttämisessä, teki yhteenvetoja ja kiteytyksiä sekä auttoi päätöksenteossa.
Ohjasimme työyhteisön jäseniä kohti ratkaisuja ja kehitysaskelia heidän itsensä esittämien ratkaisujen pohjalta.
Työpajatyöskentely päättyi yhteisesti valittuihin tehtäviin ja näkymiin valmennusprosessin tulevista tapahtumista.
Koko valmennusprosessin tuloksena työyhteisön jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, työ sujuu mutkattomasti, ristiriitoja osataan ratkaista tehokkaasti ja henkilökohtaisia kinoja on vähän. Arkipäivän työssä syntyy mielihyvää nostattavia yhteisiä tekemisen ja ajattelun tiloja, jotka tuottavat hyvinvointia kaikille ja erityisesti täsmätyökykyisille.
luodaan aina yhdessä. Loimme yhdessä avointa ja luottamuksellista keskustelukulttuuria työpaikoille.
täsmätyökykyvalmennuksissa osallistuminen oli tehty helpoksi. Toteutus voitiin räätälöidä jokaiselle yritykselle sopivalla tavalla: kasvokkain, etänä tai hybridinä. Työyhteisön kehittämisessä on paljolti kyse ihmisten välisistä suhteista ja siksi panostimme kasvokkain tapahtuvaan toimintaan.
tunnistamaan, todentamaan ja kehittämään täsmätyökykyyn liittyviä avaintaitoja, jotka ovat ratkaisevassa roolissa paremman työympäristön rakentamisessa. Osallistujat saivat osallistumisestaan todistuksen.
täsmätyökykyvalmennus oli suunniteltu työyhteisöille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Työyhteisöjen kehittäjä -osaamiskärjessä painopisteitä ovat organisaatiokulttuurien kehittäminen, työyhteisöjen monimuotoisuus ja työurien pidentäminen sekä eettinen vastuu ja yhteisöllisyyden uudet muodot työelämässä.
Kiinnostuneet pystyivät ottamaan järjestäjiin yhteyttä matalalla kynnyksellä. Toteutus räätälöitiin yhdessä kullekin työyhteisölle sopivaksi.
Halusimme korostaa yhteistyön voimaa työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä. Olemme yhä vakuuttuneempia siitä, että valmennuksen avulla on mahdollista luoda mielen hyvinvointia tukeva työympäristö erilaisille työyhteisöille.
Valmennuksen aikana keskityeimme erityisesti dialogin ja avoimen keskustelukulttuurin luomiseen. Uskomme vakaasti, että vahva keskustelukulttuuri luo perustan, jonka päällä kestävät työyhteisöt rakentuvat. Tämä edellyttää avoimuutta, luottamusta ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Valmennus avasi uusia näkökulmia ja loi oivalluksia, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti työhyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin.
