Työssä jaksaminen on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa.
Tämä ilmenee pysyvänä kiireen tuntuna, informaatiomäärän rajuna kasvuna sekä lisääntyvänä moniosaamisen vaatimuksena. Aivotyö, teknologian hyödyntäminen ja uusien taitojen nopea omaksuminen ovat yhä useammalla työpaikalla osa arkea. Myös koronapandemia muutti työtapoja ja sopeutumista uudenlaiseen tekemiseen nopeasti yleistyneen etätyöskentelyn myötä.
On välttämätöntä, että tässä ajassamme työntekijöiden hyvinvointia vahvistetaan, sillä työ on keskeinen osa hyvinvointiamme. Organisaatioiden tärkein pääoma on henkilöstön työhyvinvointi, jonka keskeinen osa on mielenterveys.
Tähän tarpeeseen käynnistimme Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen. Sen ytimessä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta, elokuun loppuun 2026 asti.
Mieliteko pyrkii lisäämään 2.0-hankekaudellaan pohjoissavolaisten työhyvinvointia neljästä eri näkökulmasta, neljän eri toteuttajan voimin.
Kuopion kaupungin tiimi toteuttaa mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta, jonka suunnataan laajasti 18 vuotta täyttäneille työssäkäyville pohjoissavolaisille yksinyrittäjistä suuriin yrityksiin ja organisaatioihin, niin yksityisille kuin julkisille työnantajille.
Itä-Suomen yliopiston toteuttaman Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallin kohderyhmää ovat Kuopion osahankkeen kohderyhmästä valitut kuntien ja yritysten henkilöstö.
Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa valmennusta työntekijöille, johtajille ja esimiehille, jotka työskentelevät yritysten ja kuntien asiakaspalvelutehtävissä.
Humanistinen ammattikorkeakoulun valmennusten ytimessä on täsmätyökyky, ja kohderyhmää ovat laajasti yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden koko henkilökunta.
Työssä jaksaminen on aiheena polttavan ajankohtainen. Jopa 625 000 suomalaista kuuluu työuupumisen riskiryhmään, joka tutkimusten mukaan vaikuttaa tasaisesti kasvavan. Pohjois-Savossa työhyvinvointi on erityinen haaste: asukaslukuun suhteutettuna meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia enemmän kuin muualla maassamme.
Mieliteon ensimmäisen toimikauden tapaan vaikuttava viestintä on edelleen tärkeä osa työtämme. Sen tehtävä on pyrkiä toivojournalismin avulla muuttamaan pohjoissavolaista alueellista tarinaa myönteiseksi, muuttamaan asenteita sekä poistamaan mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvää häpeää.
Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähankkeessa viestintä nostaa esille työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia, kirjoittaa asiantuntija-artikkeleita, etsii ratkaisuja työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä kertoo Mieliteon valmennuksista pohjoissavolaisissa työyhteisöissä.
Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen rahoituksesta 1,1 miljoonaa euroa tulee Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakauden kokonaisbudjetti tämän ryhmähankkeen osalta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Se koostuu ESR plussan rahoituksen lisäksi ryhmähankkeiden toteuttajien omarahoituksesta sekä kuntarahoituksesta.
Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeisiin sekä kuntarahoitukseen ovat Pohjois-Savosta sitoutuneet Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kuntien rahoitusosuus on sidoksissa kunnan asukaslukuun.
