Työssä jaksaminen on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa.
Tämä ilmenee pysyvänä kiireen tuntuna, informaatiomäärän rajuna kasvuna sekä lisääntyvänä moniosaamisen vaatimuksena. Aivotyö, teknologian hyödyntäminen ja uusien taitojen nopea omaksuminen ovat yhä useammalla työpaikalla osa arkea. Myös koronapandemia muutti työtapoja ja sopeutumista uudenlaiseen tekemiseen nopeasti yleistyneen etätyöskentelyn myötä.
Ryhmähanke päättyi 31.8.2026.
On välttämätöntä, että tässä ajassamme työntekijöiden hyvinvointia vahvistetaan, sillä työ on keskeinen osa hyvinvointiamme. Organisaatioiden tärkein pääoma on henkilöstön työhyvinvointi, jonka keskeinen osa on mielenterveys.
Tähän tarpeeseen käynnistimme Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen. Sen ytimessä oli mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen päätoteuttaja oli Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana olivat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kesti kolme vuotta, lokakuusta 2023 elokuun loppuun 2026 asti.
Mieliteko pyrki lisäämään 2.0-hankekaudellaan pohjoissavolaisten työhyvinvointia neljästä eri näkökulmasta, neljän eri toteuttajan voimin.
Kuopion kaupungin tiimi toteutti mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta, joka suunnattiin laajasti 18 vuotta täyttäneille työssäkäyville pohjoissavolaisille yksinyrittäjistä suuriin yrityksiin ja organisaatioihin, niin yksityisille kuin julkisille työnantajille.
Itä-Suomen yliopiston toteuttaman Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallin kohderyhmää olivat Kuopion osahankkeen kohderyhmästä valitut kuntien ja yritysten henkilöstö.
Savonia-ammattikorkeakoulu toteutti traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa valmennusta työntekijöille, johtajille ja esimiehille, jotka työskentelivät yritysten ja kuntien asiakaspalvelutehtävissä.
Humanistinen ammattikorkeakoulun valmennusten ytimessä oli täsmätyökyky, ja kohderyhmää olivat laajasti yritysten, yhdistysten ja muiden organisaatioiden koko henkilökunta.
Työssä jaksaminen on aiheena polttavan ajankohtainen. Jopa 625 000 suomalaista kuuluu työuupumisen riskiryhmään, joka tutkimusten mukaan vaikuttaa tasaisesti kasvavan. Pohjois-Savossa työhyvinvointi on erityinen haaste: asukaslukuun suhteutettuna meillä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevia enemmän kuin muualla maassamme.
Mieliteon ensimmäisen toimikauden tapaan vaikuttava viestintä oli edelleen tärkeä osa työtämme. Sen tehtävänä oli tehdä pohjoissavolaisesta alueellisesta tarinasta myönteisempi, vaikuttaa asenteisiin sekä vähentää mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvää häpeää.
Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähankkeessa viestintä nosti esiin työhyvinvointiin liittyviä tutkimuksia, kirjoitti asiantuntija-artikkeleita, etsi ratkaisuja työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja kertoi Mieliteon valmennuksista pohjoissavolaisissa työyhteisöissä.
Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen rahoituksesta 1,1 miljoonaa euroa tuli Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ohjelmakauden kokonaisbudjetti tämän ryhmähankkeen osalta oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Se koostui ESR plussan rahoituksen lisäksi ryhmähankkeiden toteuttajien omarahoituksesta ja kuntarahoituksesta.
Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeisiin sekä kuntarahoitukseen sitoutuivat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kuntien rahoitusosuus oli sidoksissa kunnan asukaslukuun.
