Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima

Jaa artikkeli
Halataanko

Teksti: Markus Laakso, kuvat: Sini Pennanen 

Ihminen on laumaeläin. Kosketus on yksi keskeisimmistä tavoista kommunikoida ja ilmaista tunteitamme – se lähentää meitä.

Linköpingin yliopiston tutkijatohtori ja Salgrenskan yliopistollisen sairaalan vanhempi data-analyytikko Juulia Suvilehto tutkii sosiaalisen kosketuksen käyttöä ja vaikutuksia ihmissuhteissa.

Suvilehdon mukaan sosiaalisen kosketuksen suurin arvo on siinä, että kosketus lähentää sosiaalisia suhteita, joilla on vahva suojeleva vaikutus psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

 

Lauman olemassaolo ja laumaan kuuluminen ovat aina olleet tärkeitä ihmisen selviytymiselle. On todistettu, että yksinäisyys on samankaltainen puutostila kuin nälkä. Nälkä ajaa ihmisen syömään, koska elimistö ei selviä ravinnotta.

Samalla tavoin ihmiselle on kehittynyt yksinäisyydentunne, joka kannustaa meitä olemaan sosiaalisia, koska ihmisten ei ole ollut historiallisesti hyvä olla yksin. Ryhmän resurssit suojaavat yksilöitä ja vahvistavat yksilöiden välisiä suhteita.

Laumakäyttäytymiseen kuuluu sosiaalinen koskettaminen. Se tulee meihin – samoin kuin moniin eläimiin – sisäänrakennettuna.

"Apinat muodostavat kahdenvälisiä suhteita, joita ihmisillä kutsutaan ystävyyksiksi."

”Aiheesta on tehty tarkkailevia apinakokeita. Apinat puhdistavat toistensa turkkia sukimalla. Hygienia on vain osasyy sukimiselle. Se, kuinka kauan apinat käyttävät aikaa sukimiseen päivässä, ei liity turkin likaisuuteen tai yksilön kokoon, vaan siihen, kuinka iso lauma on”, sanoo tutkijatohtori Juulia Suvilehto.

On havaittu, että apinat sukivat aina saman yksilön tai yksilöiden turkkia. Samat yksilöt tulevat todennäköisesti myöhemmin auttamaan, jos vaara uhkaa tai sukimistoverin kimppuun hyökätään.

”Apinat muodostavat ei-sukulaisuuteen perustuvia kahdenvälisiä suhteita, joita ihmisillä kutsutaan ystävyyksiksi. On päätelty, että kädellisillä nimenomaan sukiminen sitoo yksilöitä yhteen. Se on ystävyyden liima.”

"Olemme tottuneet ilmaisemaan koskettamalla tiettyjä viestejä, kuten osanottoa ja myötätuntoa."

Ihmisillä samaa ilmentävät halaaminen, silittäminen ja muu välittämistä tai hellyyttä ilmentävä sosiaalinen kosketus. Kosketus on keskeinen keino ilmaista tunteita.

”Olemme tottuneet ilmaisemaan koskettamalla tiettyjä viestejä, kuten osanottoa ja myötätuntoa. Ihmiset ovat aika hyviä tulkitsemaan, millaista tunnetilaa hänelle pyritään kosketuksella välittämään. Työkaverini Linköpingistä on osoittanut, että ne kosketustyypit, joita käytetään eri tunnetilojen kommunikointiin, ovat aika samoja meillä kaikilla. Niillä ilmaistaan esimerkiksi, että olen surullinen”, Suvilehto sanoo.

 

Halataanko

Tutkijatohtori Juulia Suvilahden mielestä koskettamisen suurin hyöty koskettamisen lisäämisessä on sosiaalisten suhteiden lähentäminen. Sosiaaliset suhteet suojaavat meitä lukuisilta terveyshaitoilta.

CT-solut: hellyyden mummopyöräilijät

Ihmisillä on erilaisia hermopäätteitä, jotka reagoivat ärsykkeisiin eri tavoin. Suurin osa välittää viestin aivoihin äärimmäisen nopeasti, käytännössä saman tien. Kun saat tikun sormesi tai astut naulan päälle, hermopäätteet kertovat aivoille, että nyt kannattaa vetää raaja pois ilkeältä tuntuvan ärsykkeen parista.

Tällaiset hermopäätteet toimivat hyvin loogisesti. Niiden ohella on toisenlaisia, tietyissä ihon kerroksissa sijaitsevia päätteitä, jotka välittävän viestin aivoihin huomattavasti hitaammin. Niitä ovat esimerkiksi CT-solut, jotka reagoivat valikoivasti pehmeään, lempeään, rauhalliseen silitykseen – eli sosiaaliseen koskettamiseen.

"Viestillä saattaa kestää hyvänkin minuutin päästä raajasta aivoihin."

”Ne ovat kuin sunnuntaikävelijöitä, mummopyöräilijöitä tai sunnuntaiuimareita. Ne ottavat aikansa. Viestillä saattaa kestää hyvänkin minuutin päästä raajasta aivoihin”, Juulia Suvilehto sanoo.

CT-solut löydettiin 1990-luvun lopulla, ja vasta viime vuosina niiden toimintaa ja tarkoitusta on ruvettu tosissaan tutkimaan. Niitä ei löydy niinkään karvattomasta ihosta, kuten kämmenistä, jalkapohjista, huulista ja genitaaleista, vaan käsistä, selästä ja kasvoista.

Erikoisen niistä tekee se, että yleensä hermopäätteet reagoivat vähän lievään ja paljon kovaan ärsytykseen, mutta CT-solut vaativat juuri sopivanlaisen ärsytyksen toimiakseen.

”Jos silität liian hitaasti, ne reagoivat vähän. Jos silität optimaalisella nopeudella, ne reagoivat paljon. Ja jos silität nopeasti, ne reagoivat taas vähän. Mitä ihmettä?” Suvilehto sanoo.

”Yleensä odotetaan lineaarista suhdetta ärsytyksen määrän ja vastaajan välillä, mutta CT-soluissa sitä ei nähdä. Niissä nähdään U:n muotoinen kurvi, jonka keskikohdassa on normaali silitysnopeus – sellainen kuin paijaisit vauvaa. On myös tutkittu, että lämpötila, jossa CT-solut reagoivat parhaiten, on ihon lämpötila, kun saat kosketusta toiselta ihmiseltä.”

CT-solut siis reagoivat juuri sellaiseen kosketukseen, joka tuntuu ihmisestä miellyttävimmältä. Tulokset ovat saaneet tutkijat pohtimaan, ovatko CT-tuntohermot nimenomaan sosiaalisen koskettamisen palveluksessa.

"Olisivatko CT-solut niitä, jotka ajavat meidät koskettamaan toisiamme?"

”Suurin osa kosketushermoista pitää meidät erossa haitallisista asioista ja helpottavat ympäristössä navigointia. Olisivatko CT-solut niitä, jotka ajavat meidät koskettamaan toisiamme? Kun paijataan oikealla nopeudella selästä, jossa CT-soluja on paljon, se tuntuu hyvältä. Ja kun ihmiset tykkäävät siitä, ehkä sitä tehdään enemmän. Ehkä se toimii kosketuksen sosiaalisena liimana.”

CT-soluja löytyy myös eläimiltä. Hiirilläkin niitä on runsaasti nimenomaan selässä. Siinä missä apinat paijaavat toisiaan sukimalla, hiiret nuolevat toisiaan selästä. Paijaamisen tarkoitus on sama kuin ihmisillä: aiheuttaa hyvää oloa koskettamalla – eli aktivoimalla CT-soluja.

Sosiaaliset suhteet vaikuttavat kosketukseen

Juulia Suvilehto on tutkinut, millaisia asenteita ihmisillä on eri sosiaalisen verkoston jäseniltä tulevaan kosketukseen. Sosiaaliset verkostot jakautuvat teoreettisesti eri tasoihin sen mukaan, kuinka läheinen kahden välinen suhde ihmisellä on toisen kanssa. Suhde voi olla erittäin läheinen esimerkiksi puolison, lapsen tai vanhemman kanssa. Seuraavana saattavat olla hyvä ystävä tai sukulainen, minkä jälkeen tulevat kaverit, tuttavat, puolitutut, vakioparturit ja niin edelleen.

”Olemme tutkineet sitä, kuinka läheinen ja millainen sosiaalinen suhde koehenkilöllä on jonkun kanssa, ja kuinka se vaikuttaa siihen, millainen sosiaalinen koskettaminen on heidän välisessä suhteessaan hyväksyttyä. Sosiaaliseksi koskettamiseksi katsomme kahden ihmisen välistä miellyttävää ja tarkoituksellista koskettamista”, Suvilehto sanoo.

"Sosiaalisen suhteen tyyppi on merkittävä siinä, miten koemme kosketuksen."

Tutkimusta on tehty kuudessa eri kulttuurissa: Japanissa, Venäjällä, Suomessa, Italiassa, Englannissa ja Ranskassa. Tulokset eivät yllättäneet: mitä läheisempi suhde, sitä hyväksyttävämpää on sosiaalinen koskettaminen ja sitä miellyttävämmältä kosketus tuntuu.

”Jos vakkaritaksikuski antaa yllättäen mojovan halauksen, se voi tuntua epämiellyttävältä. Jos rakas ihminen tekee samoin, se olisi todennäköisesti tosi kivaa. Sosiaalisen suhteen tyyppi on todella merkittävä siinä, miten koemme kosketuksen. Olemme testanneet sitä myös aivotutkimuksella, jossa koskettajana ovat olleet sekä oma romanttinen puoliso että koehenkilölle ennalta tuntematon tutkimusavustaja”, Oxfordin yliopistossakin tutkijatohtorina työskennellyt Suvilehto sanoo.

Kosketuksen konkreettisista arkielämän vaikutuksista tiedetään Suvilehdon mukaan vähemmän kuin moni olettaa. Tämä johtuu siitä, että aihetta on tutkittu verrattain vähän, ja pitkäaikaista vaikutusta on hankala mitata käytössä olevin tutkimusmenetelmin. Aukottomasti on todistettu, että miellyttävä kosketus vaimentaa stressireaktiota, vähentää verenpainetta ja aiheuttaa mielihyvää eli parantaa mielialaa.

"Sosiaaliset suhteet ovat terveyden kannalta hurjan suojaavia."

”En kiistä, etteikö kosketuksella olisi terveysvaikutuksia, mutta meidän on vaikea numeroittaa sitä, miten se näkyy arjessa. Kosketus on voimakkaasti yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin, ja tiedämme, että sosiaaliset suhteet ovat terveyden kannalta hurjan suojaavia. Todennäköisesti ihmiset, joilla on hyvät sosiaaliset suhteet, saavat kosketusta enemmän kuin ne, joilla sosiaaliset suhteet ovat heikot. Kosketus vaikuttaa myös hormonitoimintaamme, mutta eri tutkijat ovat eri mieltä, miten.”

Kaikki tutkimustulokset – eläin- ja ihmiskokeet sekä itseraportointi – viittaavat vahvasti siihen, että sosiaalinen koskettaminen lähentää meitä. Se on meille kuin happea.

 

Halataanko

"Halaus on tärkeä keino viestiä, että olemme toisillemme tärkeitä. Se on ehkä suomalaisille vaikeaa sanoa ääneen", sanoo tutkijatohtori Juulia Suvilehto.

Meitä vaivaa krooninen kosketusvaje

Koronapandemia ja turvavälisuositukset vähensivät etenkin yksinasuvien sosiaalista koskettamista. Perheen tai puolison kanssa asuvilla vaikutus oli selvästi pienempi, sillä kotona oli läheinen, jota koskettaa eikä turvaväleistä tarvinnut välittää.

”Yksin asuvilla tärkein kosketuksen lähde tippui täysin pois."

”Yksin asuvilla kaikkein tärkein kosketuksen lähde, eli ystävät ja muut läheiset, joiden kanssa ei asu, tippuivat täysin pois. Tutkimuksen kannalta kosketuksen puutteen vaikutusten mittaaminen on hankalaa, sillä pandemia toi mukanaan monia muita muuttujia, jotka saattavat vääristää tulosta”, Juulia Suvilehto huomauttaa.

”Luulen, että ihmiset ovat tunteneet itsensä yksinäisemmiksi pandemian aikana. On ollut turhauttavaa, kun viestejä, kuten osanottoa ja välittämistä, ei ole voinut lähettää koskettamalla. On ollut älyllisesti raskasta ilmaista tunteita sanoin sen sijaan, että olisi voinut halata. Vaikka joku sanoisi, että olet minulle tärkeä, olisiko halaus ollut kuitenkin se, mitä läheiseltä olisi kaivannut.”

”Fun fact: ihmiset kokivat kosketuspulaa myös ennen pandemiaa."

Korona aiheutti halauspulaa – ja aiheuttaa sitä edelleen. Tutkimusten mukaan ihmiset olisivat kaivanneet pandemian aikana enemmän kosketusta kuin he saivat.

”Fun fact: ihmiset kokivat kosketuspulaa myös ennen pandemiaa. Saksalaisryhmä teki tutkimuksen, jossa he kysyivät ihmisiltä, paljonko sinua on kosketeltu eri tavoin vuorokauden aikana, ja paljonko olisit halunnut, että sinua olisi kosketeltu. Kättely oli ainut kosketuksen muoto, jota tehtiin enemmän kuin olisi haluttu. Kaikkia muita haluttiin enemmän kuin niitä saatiin. Yhteiskunnassa saattaa olla kroonista kosketusvajetta”, Suvilehto summaa.

Erään brittitutkimuksen mukaan viiden sekunnin halaus tuntuu paremmalta kuin sekunnin halaus. Pikahalaus tuntuu hätäiseltä. Suvilehto tähdentää, että suurin osa kosketuksesta mielletään jonkinlaiseksi viestiksi, kuten hauska tavata, otan osaa tai pidän sinusta.

”Henkilökohtainen hypoteesini on, että nopeat halaukset ovat sellaisia, ettei niitä olisi oikeasti haluttu tehdä. Jos mennään paljon kolmen sekunnin alta, halaaminen on vähän sellaista, että halaus tuntuu ehkä liian läheiseltä jutulta. Viesti on enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Kolmea sekuntia pidempi halaus taas viestii, että tämä ihminen tykkää minusta tai että hänellä on hyvä olla tässä. Voi olla, että halauksen viesti muuttuu, jos halaus on paljon nopeampi kuin olettaisi”, Suvilehto sanoo.

"Halaaminen on ikävä kyllä sukupuolittunut ilmiö."

Halauksen pitäminen lyhyenä on tapa keventää sen viestiä. Toinen tapa on taputtaa selkää paijaamisen tai käsien paikallaan pitämisen sijasta.

”Sitä näkee etenkin miesten välisissä halauksissa. Miehiä ehkä jännittää halata intiimimmin tai lämpimämmin, ettei kenellekään tule vääriä käsityksiä. Halaaminen on ikävä kyllä sukupuolittunut ilmiö. Kahden naisen välinen sosiaalinen koskettaminen nähdään paljon hyväksyttävämpänä kuin kahden miehen, vaikka sosiaalinen suhde olisi sama.”

 

Halataanko

Lemmikkieläimen paijaaminen saa aikaan koskettamisen terveysvaikutuksia. Vastaavan hyödyn saa käymällä kampaajalla, hierojalla tai hemmotteluhoidossa.

 

Lemmikit ja hoidot auttavat yksinäisiä

Tutkijat ovat havainneet kaksi teoreettista reittiä, joiden kautta kosketus vaikuttaa ihmiseen. Sosiaaliskognitiivinen reitti perustuu läheisiin sosiaalisiin suhteisiin ja vahvistaa niitä. Se aiheuttaa halatessa tunteen, että halaajat pitävät toisistaan. Sitä on vaikea näytellä tai huijata.

Biologisfysiologinen tapa on mekaanisempi. Koskettajien sosiaalisella suhteella ei ole niinkään merkitystä, vaan ainoastaan kosketuksella on väliä. Biologisfysiologista tapaa käytetään paljon esimerkiksi laboratorioissa toteutetuissa tutkimuksissa, joissa selvitetään kosketuksen terveysvaikutuksia.

"Kosketuksen terveysvaikutuksia saadaan aikaan lemmikkiä tai pehmolelua paijatessa."

”On tutkittu, että kosketuksen biologisfysiologisia terveysvaikutuksia saadaan aikaan esimerkiksi lemmikkiä tai pehmolelua paijatessa ja käymällä hierojalla, kampaajalla, kasvohoidossa tai vastaavassa. Niistä tulee hyvä fiilis muutenkin. Kaikki sellainen on kannattavaa ja suositeltavaa. Itseäänkin voi silittää. Se ei tunnu samalta kuin toisen kosketus, mutta osan fysiologisista hyödyistä saa myös sillä”, Juulia Suvilehto sanoo.

Täytyy myös muistaa, etteivät kaikki nauti kosketuksesta. Heille kosketuksen terveyshyödyt jäävät pienemmiksi kuin niillä, joille kosketus tuottaa mielihyvää.

”Kannattaa aina varmistaa verbaalisesti, onko tämä sellainen ystävyyssuhde, jossa halaillaan. Jotkut eivät pidä halaamisesta ja joissain sosiaalisissa suhteissa se ei ole kovin hyväksyttyä. Jos esimieheni alkaisi halailla minua, kokisin se epämiellyttävänä eikä se varmasti parantaisi hyvinvointiani”, Suvilehto sanoo.

Hän alleviivaa, että sosiaaliset suhteet ovat meille ”järkyttävän tärkeitä”. Niiden ylläpitäminen vaatii työtä, vaikkei sitä työksi mieltäisikään.

"Suurin hyöty kosketuksen lisäämisessä on sosiaalisten suhteiden lähentäminen." 

”Näkisin, että suurin hyöty halailun, vierekkäin istumisen, hipsuttelun ja muun kosketuksen lisäämisessä on sosiaalisten suhteiden lähentäminen. Sosiaalisilla suhteilla on vahva suojeleva vaikutus monenlaiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Toinen meitä lähentävä asia on nauru. Sitä voi tehdä ison ryhmän kanssa ja vaikka Zoomin yli, eikä se vaadi sosiaalista kosketusta.”

Yksinäisyys heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä lukuisille sairauksille. Suvilehto toivoo, että kenenkään ei tarvitsisi pärjätä ilman sosiaalista tukea – apulinjoille soittamisen kynnys kun voi olla korkea. Välittämistä voi olla hankalaa ilmaista sanoin, mutta toisinaan välittävä kosketus riittää. Kosketus auttaa sosiaalisten suhteiden muodostumisessa.

”Kunpa saisi laskettua äijien välisen halaamisen stigmaa. Se saattaa olla joillain alueilla sellaista, että ’no, homo’, mikä on tosi surullista. Miehet tarvitsevat kosketusta siinä, missä naisetkin”, Suvilehto muistuttaa.