Teksti ja kuvat: Katja Hedberg
”Synkän kuvan maalailu sairaista pohjoissavolaisista on turhaa ja lamaannuttavaa. Meillä on keinot kääntää tilanne terveemmäksi”, vakuuttaa maakunnan hyte-työtä johtava ylilääkäri Pekka Puustinen.
Hän on monipuolinen osaaja, joka vapaa-ajallaan saarnaa kirkossa ja viihtyy pianon äärellä. Häämarssinkin hän sävelsi itse.
”Missioni on vahva. Meidän pitää nostaa Pohjois-Savon maakunta maamme sairaimman maakunnan roolista, ja tämä tavoite on mahdollista saavuttaa”, Pekka Puustinen lujasti uskoo.
”Joku meillä Pohjois-Savossa mättää terveyteen vaikuttavissa asioissa”, huokaa ylilääkäri Pekka Puustinen ja pyyhkäisee otsalleen kohonneita uurteita.
”THL:n sairastavuusindeksit ovat murheellista luettavaa. Ne todistavat tyhjentävästi, kuinka havahduttavan isolla takamatkalla olemme muihin maakuntiin verrattuna.”
”Olemme maamme köyhimpiä maakuntia, ja terveydenhuollon kustannuksissa on kyse isoista rahoista. Jo siksi sairastavuutemme on vakava kysymys.”
Puustinen ei kuitenkaan olisi Puustinen, jos hän tyytyisi surkuttelemaan pohjoissavolaisten korkeita sairastavuuslukuja. Hänet tunnetaan uuden kehittäjänä ja ratkaisujen etsijänä. Häntä kuvataan empaattiseksi, mutta myös jääräpäiseksi johtajaksi, joka vaatii kaikessa tekemisessä systemaattisuutta – itseltään ja muilta.
”Hytepäivittelyä ja hytevoivottelua meillä on tarpeeksi."
”Hytepäivittelyä ja hytevoivottelua meillä on tarpeeksi. Jos juutumme maalaamaan synkkää kuvaa tilanteestamme, tuloksena on lamaannus. Meillä on keinot muuttaa maakuntamme terveemmäksi, ja tiedämme, kuinka keinot pitää ottaa käyttöön”, Puustinen lisää valoa synkkään kuvaan.
Hän uskaltaa myös ennustaa:
”Pohjoissavolaisten terveystilanteen pitää kääntyä parempaan neljän, viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua. Toki se vaatii työtä. Kun tavoite on niinkin vaikea kuin ihmisten terveydentilan kohentaminen, työn pitää olla pitkäjänteistä.”
”Kun kyse on terveyden edistämisestä, kauas kantavat viisasten kivet eivät voi löytyä nopeasti. Pohjana pitää olla tutkimus ja kokemus”, Pekka Puustinen sanoo taustallaan Kuopion yliopistollisen sairaalan toimistorakennus.
Pekka Puustinen tuntee pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja terveydentilan – ja niin pitääkin. Hän johtaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköä ja on vetovastuussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmisteluista maakunnan sote-uudistuksessa.
Takana on ura, joka on kuljettanut terveyskeskuslääkärin työstä keskeiseksi päätösten tekijäksi. Kokemusta on niin kouluterveydestä, lastenneuvolasta, nuorisopsykiatriasta kuin yksityisen lääkäriaseman johtamisesta.
Muiden asiantuntijoiden tapaan Puustinenkaan ei silti osaa sanoa, miksi pohjoissavolaiset ovat THL:n tilastojen mukaan maamme sairaimpia niin yleisen sairastavuuden kuin mielenterveysongelmien osalta. Siihen joukkoon Puustinen ei kuitenkaan liity, missä lukuja perustellaan geeniperimällä.
”Ovatko täkäläiset geenit muka niin paljon huonommat kuin kainuulaisilla, pohjoiskarjalaisilla tai eteläsavolaisilla”, hän kysyy ja puistaa päätään.
Syitä on hänen mielestään turha hakea muistakaan ulkopuolisista asioista tai elinkeinorakenteesta.
”Ainoa johtopäätös on, että teemme joitakin asioita muita huonommin.”
”Ainoa johtopäätös on, että teemme joitakin asioita muita huonommin”, Puustinen päättelee ja tarkoittaa ”meillä” koko maakuntaa – yksittäisiä ihmisiä, perheitä, kuntia, järjestöjä ja päättäjiä.
Hän epäilee, josko pohjoissavolaisten pahoinvointi on kytköksissä myös opittuihin heimorooleihin.
”Nämä roolit eivät juurru vahingossa. Olemmeko oppineet mieltämään itsemme kurjiksi ja köyhiksi itäsuomalaisiksi? Olisiko aika sisäistää uusi rooli ja ymmärtää, että voimme itse tehdä asioita nykyistä paljon viisaammin ja paremmin. Ja että on paljon asioita, joihin itse voimme vaikuttaa. Tämä edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta.”
Pekka Puustinen on johtanut perusterveydenhuollon yksikköä neljä vuotta ja näkee jo edistystä.
”Aiemmin kaikki alueellinen terveyden edistämistoiminta oli hankevetoista. Ja kun hankkeet loppuvat, jäljelle jää kovin vähän pysyvää.”
”Sain tiimiini maakunnan parhaat hyte-asiantuntijat.”
Puustisen visio on luoda maakuntaan uusia rakenteita, joiden avulla voi oikeasti tarttua korkeisiin sairastavuusindekseihin ja muuttaa niitä. Hän on kiitollinen siitä, että pystyi maakunnan rakentamisrahan myötä palkkaamaan ympärilleen osaavat työntekijät.
”Sain kolme vuotta sitten tiimiini maakunnan parhaat hyte-asiantuntijat eli hyvinvointikoordinaattorit Säde Rytkösen Kuopiosta ja Jaana Hämäläisen Lapinlahdelta sekä ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Helena Törmin Kuopiosta.”
Puustinen kiittää myös poliittista tukea, jonka avulla nelikko ryhtyi markkinoimaan ideaa koko maakunnan kattavasta hyvinvointikoordinaattorien verkostosta.
”Tapasimme kaikki sote- ja kunnanjohtajat ja kerroimme, kuinka voimme tukea heitä ja kuinka tärkeää olisi nimetä joka kuntaan hyvinvointikoordinaattori.”
”Tilannekuvaus tuli monelle isona yllätyksenä.”
Sitten hyte-tiimi kiersi kunnanvaltuustot ja kertoi työpajoissa mittareiden avulla, miten kunnalla menee.
”Tilannekuvaus tuli monelle isona yllätyksenä.”
”Nyt maakunnan päättäjätkin tunnistavat jo hyvinvointimme tilan. Siksi Mieliteko-ohjelma tulee hyvään ajankohtaan.”
Idea hyvinvointikoordinaattorien tärkeydestä ei ole Pekka Puustisen oma. Malli tulee Pirkanmaalta, jossa jo 2000-luvun alussa joka kunnassa oli hyte-koordinaattori.
”Me otamme hyvää vauhtia Pirkanmaata kiinni, ja olemme useita maakuntia jo edellä. Monessa paikassa vasta pohditaan hyvinvointikoordinaattoreiden pestaamista osana hyte-työtä,” Puustinen toteaa.
Kuopiossa ja Siilinjärvellä sekä Ylä-Savon sotessa on kokopäiväinen, Lapinlahdella ja Varkaudessa puolipäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Muissa kunnissa koordinaattorin pestiä hoidetaan muun toimen ohessa. Verkosto on siis vielä hauras, mutta Puustinen uskoo parempaan.
”Koordinaattorien työaikaa ollaan monessa kunnassa lisäämässä.”
Toisena saavutuksena Puustinen pitää maakunnan kattavaa hyvinvointikertomusta, joka juuri on valmistunut toisen kerran.
”Se kertoo konkreettisesti, mihin ongelmiin pitää pureutua, missä asioissa olemme muita huonompia ja kuinka voimme puuttua esimerkiksi työikäisten alkoholin käyttöön, lasten lihavuuteen tai perheiden muihin ongelmiin.”
Puustinen nostaa Pohjois-Savon hyvinvoinnin kiireellisyyslistan kärkeen mielenterveyden lisäämisen ja päihteiden käytön vähentämisen, mutta myös yksinäisyyden vähentämisen ja osallisuuden lisäämisen.
”Kuinka voi vaikuttaa siihen, viettääkö ihminen iltansa yksin?”
”Meillä on kiistatonta tieteellistä tutkimusnäyttöä siitä, että yksinällisyys on terveydelle haitallista, ja että yhteisöllisyys taas kannattelee terveyttä.”
”Aikuisten osalta asiaan on vaikeinta saada otetta. Kuinka voimme vaikuttaa siihen, viettääkö ihminen iltansa yksin,” Puustinen pohtii. Ratkaisun hän uskoo löytyvän järjestökentältä.
”Järjestöillä on aidosti konkreettinen mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä. Järjestöjen tehtävää ja keskinäistä organisointia pitääkin maakunnan laajuisesti kirkastaa.”
Maakunnallisen työnsä ohessa Pekka Puustinen vaikuttaa näköalapaikalla sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa kansanterveyden neuvottelukunnassa. Kansliapäällikkö Kirsti Varhilan johtaman neuvottelukunnan tehtävä on edistää kansanterveyttä ja turvallisuutta.
”Siellä ovat keskeiset henkilöt THL:n pääjohtajaa Markku Tervahautaa myöten. On kunnia-asia olla tällaisessa porukassa mukana.”
Kun Puustinen etsii ratkaisuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, tutkittu tieto on kaiken alkuvoima ja pohja muutoksille. Tätä kuningasajatustaan hän jakaa myös, kun hän suosittuna puhujana luennoi tuleville hyvinvointikoordinaattoreille Savonia-amk:ssa ja valmistuville lääkäreille Itä-Suomen yliopistossa.
”Kerron, että terveyden edistäjinä he voivat epäonnistua kahdella tavalla. Asian voi ymmärtää liian suppeasti niin, että se olisi vain lääkärin ja hoitajan neuvoja potilaalle. Paljon ratkaisevimpia asioita terveydelle ovat, kuinka tekninen toimi onnistuu kaavoituksessa, kuinka kevyen liikenteen väylät hiekoitetaan ja mitä tapahtuu päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotoimessa ja järjestöissä.”
"Hyte-halailussa ei osata asettaa selkeitä kärkiä työlle."
Toinen tapa epäonnistua on ymmärtää terveyden edistäminen liian laajasti.
”Tätä kutsun hyte-halailuksi. Siinä tikahdutaan ajatukseen, että kaikki asiat vaikuttavat hyvinvointiin, eikä osata priorisoida ja asettaa selkeitä kärkiä työlle.”
”Jokainen terveyden kanssa työskentelevä horjuu liian suppean ja liian laajan näkemyksen välillä. On kynnettävä molemmissa ojissa, jotta löytää tasapainon asioiden hahmottamiseen.”
Potrettikuva on muisto kotiseudulta Viitasaarelta, jossa Pekka Puustinen oli kaksien kunnallisvaalien äänikuningas. Kuva on kaupungintalolla esillä muiden kaupunginhallitusten puheenjohtajien kuvien joukossa.
Kun Pekka Puustinen itse oivalsi, että suurin osa terveyteen vaikuttavista asioista tapahtuu muualla kuin lääkärin vastaanotolla, hän nuorena terveyskeskuslääkärinä päätti lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan.
Kotiseudullaan Viitasaarella hän ylsi demareiden riveistä äänikuninkaana sekä kaupunginvaltuustoon että -hallitukseen. Seuraavalla vaalikaudella hän lisäsi äänimääräänsä, oli jälleen äänikuningas ja eteni kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
”Jos on terveyskeskuslääkäri pienellä paikkakunnalla eikä täysin mäntti, saa todennäköisesti paljon ääniä”, hän kuittaa menestyksensä.
Kuopioon Puustinen muutti 2010 ja jatkoi terveyskeskuslääkärinä. Politiikka ei enää houkuttanut.
”En ole siihen kamppailuun tarpeeksi paksunahkainen, vaikka koen, että sain paljon hyvää aikaan.”
Kuopiossa Puustinen väitteli aiheesta, joka liittyy Mieliteko-ohjelmaan. Hän havaitsi, että psyykkisen kuormittuneisuuden yhteys sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on havaittavissa jo, ennen kuin oireilu täyttää psyykkisen sairauden kriteerejä.
Väitöstyötä tehdessään Puustinen oivalsi, ettei ole luonteeltaan tutkija. Kun Kuopiossa toteutettiin vuonna 2011 iso palvelualueuudistus, Puustinen valittiin johtamaan kasvun ja oppimisen tuen vastuualuetta. Virkamiesjohtajana hän vastasi isosta kentästä, johon kuuluvat muun muassa neuvolat sekä koululaisten ja opiskelijoiden terveydenhuolto.
”Silloisilta apulaiskapunginjohtajilta Markku Tervahaudalta ja Pekka Vähäkankaalta oli rohkea teko valita lääkäri tällaiseen virkaan”, Puustinen kiittää.
Vuosi vastuualuejohtajana – ja Pekka Puustinen ponnahti julkisesta terveydenhuollosta Kuopion Terveystalon johtajaksi.
Tämäkin työ palkitsi, mutta ajatuksiin nousi yhä useammin unelma, josta Puustinen haaveili jo lukiopoikana. Hän ryhtyi opiskelemaan teologiaa. Kun maisterivaiheen opinnot eivät enää onnistuneet työn ohessa, hän palasi Kuopion kaupungin palvelukseen tekemään osa-aikaisesti koululääkärin tarkastuksia.
”On hienoa kastaa lapsia, jakaa ehtoollista ja opettaa ihmisille Raamattua.”
Opintojen päätteeksi Puustinen sai pappisvihkimyksen ja toimii nyt päätyönsä ohessa avustavana pastorina evankelisluterilaisen Lähetyshiippakunnan Kuopion seurakunnassa. Saarnastuoliin hän astuu noin kerran kuukaudessa. Jumalanpalvelus on hänelle juhlallinen asia.
”On hienoa tehdä hengellistä työtä; kastaa lapsia, jakaa ehtoollista ja opettaa ihmisille Raamattua. Saan pieneltä osaltani tehdä työtä, jolla on vaikutusta ikuisuuden näkökulmasta.”
Jos pappeus voitelee henkistä puolta, fyysistä kuntoaan Puustinen hoitaa kuntosalilla. Perheeseen kuuluvat kolme lasta ja puoliso Alisa Puustinen, joka työskentelee erikoistutkijana Kuopion pelastusopistolla.
Arjessa myös soi. Viulunsoiton Puustinen aloitti jo nelivuotiaana, ja pianon äärellä hän edelleen latautuu ja luo uutta: kun Puustiset menivät naimisiin, pari asteli kirkkoon sulhasen säveltämän häämarssin tahtiin.
