Euroopan Unionin osarahoittama ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa

Mieliteko 2.0: Työ ja mielen hyvinvointi | Valmennus Työhyvinvointi | 25.3.2024 | Katja Hedberg

Lautasella tunnetaitoja, vuorovaikutusta sekä arkisia työkaluja puhumiseen ja palautumiseen

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg

Mieliteon Kuopion tiimin muutosvalmennus pohjoissavolaisille työpaikoille ei ole pikaruokaa vaan runsas, hyvistä raaka-aineista tehty usean ruokalajin gourmet-illallinen.

Hitaasti nautittava ateria lisää ymmärrystä mielen hyvinvoinnista, omasta itsestä ja tunteiden säätelystä.

Ja mikä parasta: reseptit sopivat mainiosti kokeiltavaksi sekä nautittavaksi myös kotikeittiössä.

 

Ruokapöytä, jossa lautasilla on monipuolisesti terveellistä ruokaa.
Tältä voisi näyttää Mieliteon Kuopion tiimin maksuton muutosvalmennus, jos sen kattaisi pöydälle tarjottavaksi. Tuomme pohjoissavolaisille työpaikoille valmennuksen, jossa vaalimme työssä jaksamista ennalta ehkäisevästi, mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi valmennuksen pitää olla huolella valmisteltua ja sisällöltään monipuolista. (Kuva: Pixabay)

 

Mieliteon Kuopion tiimin muutosvalmentajat ovat toteuttaneet mielen hyvinvointiin keskittyvää valmennustaan pohjoissavolaisissa työpaikoissa ja työyhteisöissä vajaat kolme kuukautta, mutta takana on jo lukuisia valmennuskertoja ja yli 400 kohtaamista.

”Valmennuksissa on syntynyt yllättävänkin nopeasti luottamuksen kehä, jonka turvassa voi puhua omaan työhönsä liittyvistä asioista hyvin avoimesti”, muutosvalmentaja Pia Koponen kertaa kokemustaan.

On iso tarve saada konkreettisia työkaluja mielen hyvinvoinnista huolehtimiseen.

”Ihmisillä on jo paljon tietoa ja myös kiinnostusta mielen hyvinvoinnin kohentamisesta. Iso tarve on kuitenkin saada konkreettisia työkaluja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Varmaan tämän vuoksi valmennuksiin tullaan innostuneesti”, sanoo Mieliteon toinen muutosvalmentaja Paula Heiskanen.

Pohjoissavolaisen työelämän kipukohdat ovat ehtineet nousta selkeästi esille:

”Puheeksi ottaminen, keskinäinen vuorovaikutus ja vaikeisiin tilanteisiin puuttuminen nousevat lähes joka kerta esille asioina, joita osanottajat kokevat vaikeiksi”, Koponen sanoo.

”Vaikeneminen tärkeistä asioista on selvästi iso kuormittava tekijä. Samoin se, ettei tunteita osata säädellä työpaikalla”, hän näkee.

 

Nainen pitelee päätään väsyneen ja stressaantuneen oloisena.
Olipa työpaikka iso tai pieni, toimiala julkinen tai kunnallinen, niin samat asiat näyttävät kuormittavan ihmisiä pohjoissavolaisilla työpaikoilla. Puheeksi ottaminen, keskinäinen vuorovaikutus ja vaikeisiin tilanteisiin puuttuminen – näitä asioita halutaan pohtia lähes jokaisessa valmennusryhmässämme. (Kuva: Pixabay)

Kuinka yhdistän työn ja vapaa-ajan?

Paula Heiskanen kuulee valmennettavilta usein, kuinka vaikeaa on työn ja arjen välinen tasapainottelu sekä yhteen sovittaminen.

”Tämä toki on yleismaailmallinen ongelma, eikä koske vain pohjoissavolaisia”, hän toteaa.

”Myös itsensä johtaminen tuottaa vaikeuksia. Yksinyrittäjille tämä taito on erityisen arvokas”, Pia Koponen tietää.

Kaksikko tosin painottaa, ettei itsensä johtaminen kuuluu vain esihenkilöille tai yksinyrittäjille.

”On helppoa osoittaa sormea esimerkiksi esihenkilöön ja todeta, ettei meitä kuulla eikä johdeta tarpeeksi hyvin. Vastuu itsensä johtamisesta ja asioidaen puheeksi ottamisesta kuuluu työyhteisössä kuitenkin kaikille työntekijöille”, muutosvalmentajat huomauttavat.

Heiskanen ja Koponen korostavat valmennuksissaan muun muassa palautumisen merkitystä.

Palautumistaidot ovat avain moneen pulmaan.

”Palautumistaidot ovat avain moneen pulmaan. Kun voimavarat palautuvat kohdilleen, on voimaa kohdata töissä vaikeitakin tilanteita. Samalla löytää helpommin keinoja puuttua epäkohtiin. Jos taas koko ajan on jaksamisen äärirajoilla, tilanne voi purkautua kiukuttelulla työpaikan kahvipöydässä tai pahimmillaan jopa asiakaspalvelutilanteessa”, Koponen toteaa.

Mieliteon valmennuksen ydintä ovat myös muun muassa tunnetaitojen harjoittelu sekä sisäisen turvan tietoinen tunnistaminen, rakentaminen ja tukeminen.

”Tämä tarkoittaa kokemusta, että on työpaikalla hyväksytty omana itsenään. Tällaisella työntekijällä on kyky joustaa ja säädellä tunteita eri tilanteissa. Myös mielen hallinta onnistuu paremmin”, Koponen avaa.

”Ja kun oppii säätelemään vireystilaa, kasvaa ymmärrys kehon ja mielen välisestä yhteydestä”, Heiskanen jatkaa.

 

Mies ja kaksi naista ovat vierekkäin.
Mieliteon Kuopion tiimin hyvinvoinnin valmennuksista vastaavat muutosvalmentajat Matti Halmetvaara (vas.), Paula Heiskanen ja Pia Koponen. (Kuva: Katja Hedberg)

Kuinka selätän stressin?

Paula Heiskanen ja Pia Koponen kuulevat usein kysymyksiä siitä, onko stressin hallintaan keinoja.

”Kun stressi on kova, ihmiselle syntyy sisäinen hätä. Silloin on tyypillistä takertua lillukanvarsiin ja hamuta mitä tahansa pikaruokaa ratkaisuksi. Hetkellisestä ongelman ratkaisemisesta voi tulla vähäksi aikaa hyvä ja kylläinen olo. Mutta kun poistut paikalta, et kohta muista mitä söit – ja muutaman askeleen päästä olet taas nälkäinen”, Koponen kuvaa usein valmentajana kokemaansa tilannetta.

Kun stressi on kova, on tyypillistä takertua lillukanvarsiin.

Mieliteon Kuopion tiimin muutosvalmennus ei tarjoa mihinkään ongelmaan ratkaisuna pikaruokaa.

”Valmennuksemme on usean ruokalajin illallinen, joka on rakennettu hyvistä raaka-aineista. Aterian äärellä viivytään ja sen pariin tullaan uudestaan, koska tarjolla on niin paljon erilaisia asioita ja kokin vahvistavia tervehdyksiä. Pöytään katetaan aina ravitseva kokonaisuus, joka kannustaa kokeilemaan myös kotona uusia reseptejä”, Koponen lupaa.

Pitäisi puhua – mutta uskallanko?

Mieliteon Kuopion tiimin muutosvalmennus on tarkoitettu laajasti pohjoissavolaisille työpaikoille, pienille ja suurille yrityksille, julkisille ja yksityisille aloille. Valmennusta toteuttavat Paula Heiskasen ja Pia Koposen lisäksi Matti Halmetvaara.

Valmennus ei ole konsepti, jota kolmikko toistaa ja monistaa kerta toisensa jälkeen.

”Jokainen valmennus lähtee valmennusryhmän omista tarpeista ja toiveista. Ryhmän koon mukaan paikalla on yksi valmentaja tai voimme valmentaa kaikki kolme yhdessä”, Heiskanen ja Koponen sanovat.

”Usein kuulee, kuinka kivaa oli puhua työkavereitten kanssa asioista, joista ei ole aiemmin tohtinut.”

Kaksikko huomauttaa, että valmennus opettaa myös valmentajia.

”Jokaisesta ryhmästä opin jotain uutta. Samalla ymmärrykseni mielen hyvinvoinnista lisääntyy”, Heiskanen sanoo.

Motivaatiota työhön antaa palaute, joka lähes poikkeuksetta on myönteistä.

”Valmennuskerran päättyessä näkee paljon aurinkoisia kasvoja. Fiilis on kuulemma kevyempi ja parempi kuin ennen valmennusta. Usein kuulee kommentin siitä, kuinka kivaa oli puhua työkavereitten kanssa asioista, joista ei ole aiemmin tohtinut. Ja että nyt kun lopulta uskalsi, sai kokea vastustamisen sijaan hyväksyntää.”