Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg ja Markus Laakso
Maailman ensimmäinen, väestötason mielenterveyttä edistävä Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamalli sitouttaa niin yksittäiset ihmiset kuin yhteisöt vaalimaan hyvinvointia.
Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimi tuo tutkitusti vaikuttavan ABC-mallin nyt Pohjois-Savoon. Haluamme juurruttaa sen kuntien ja yritysten työyhteisöihin.
Tämä artikkeli jatkaa viisiosaista juttusarjaa, jossa kerromme, millä tavoin Mieliteko 2.0 lisää pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Tässä jutussa kerromme Itä-Suomen yliopiston tiimin työstä. Keskiviikkona 15.11. julkaisemme artikkelin Savonia-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun työstä.
Mitä uutta Itä-Suomen yliopiston (UEF) tiimi tuo pohjoissavolaisille Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähankkeessa?
Tuomme Pohjois-Savoon Mielen hyvinvoinnin ABC -toimintamallin. Se on maailman ensimmäinen, tutkimukseen perustuva mielenterveyden edistämisen yhteisöllinen ja kokonaisvaltainen väestötason ohjelma.
Mallin tavoite on sitouttaa laajasti niin yksittäisiä ihmisiä kuin yhteisöjä mielenterveyttä edistävään toimintaan sekä kannustaa samalla muun muassa järjestöjä lisäämään osallistumistaan ja näkyvyyttään yhteisöissä. Mallissa siis pyritään vahvistamaan mielen hyvinvointia sekä yksittäisten henkilöiden että yhteisöjen tasolla.
Mallin tavoite on sitouttaa niin yksittäiset ihmiset kuin yhteisöt edistämään mielenterveyttä.
ABC-toimintamalli on kehitetty Australiassa. Pohjoismaista sen otti ensimmäisenä käyttöönsä Tanska. Me haluamme juurruttaa tämän tutkitusti vaikuttavan menetelmän pohjoissavolaisiin kuntiin ja työyhteisöihin. Teemme tämän osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ainutlaatuista pilottia, jonka tavoite on levittää ABC-toimintaohjelma myös Suomeen.
Pääsemme siis Pohjois-Savossa Mieliteon myötä osaksi yhteistyötä, jolla pyritään ratkaisemaan maailmanlaajuista haastetta, ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemista ja mielenterveyden edistämistä.
ABC-toimintamallia pilotoidaan tällä hetkellä Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Islannissa ja Färsaarilla.
ABC-mallin nimi tulee englanninkielisistä lyhenteistä. Hyvinvointia lisätään ohjelmassa kolmiportaisesti: olemalla aktiivinen (A = Act), osallistumalla toimintaan yhdessä muiden kanssa (B = Belong) ja omistautumalla itselle merkityksellisiin asioihin (C = Commit).
ABC-mallissa pitää uskaltaa pohtia omia valintoja mutta myös työyhteisön toimintakulttuuria.
Haluamme sanoittaa yhdessä kohderyhmän kanssa, miten kukin meistä voi edistää mielen hyvinvointia ja tukea ABC-toimintamallin käyttöönottoa. Yhteinen pohdinta auttaa tiedostamaan, mitä mielen hyvinvointi itse kullekin ja myös työyhteisölle tarkoittaa.
ABC-mallissa pitää uskaltaa pohtia avoimesti omia valintoja sekä valintojen taustalla olevia motiiveja. Pohdinnan kohteena on myös työyhteisön toimintakulttuuri, puhetyylit ja toimintamallit sekä yhteisen tekemisen tavoitteet.
Kenelle osahanke on tarkoitettu eli ketkä pääsevät mukaan?
Haluamme viestiä ja käydä dialogia kehittämistyöstä laajasti. Tulosten saavuttamiseksi työskentelylle on suunniteltu tarkat raamit. Tavoittelemme kehittämistyöhön sitoutuneita partnereita, kuntia ja yrityksiä, joiden henkilöstön kanssa testataan ja toteutetaan rohkeasti Mielen hyvinvoinnin ABC-mallia.
Uef jatkaa edelleen mielenterveysjohtamisen kyselyjä ja kehittämistoimia.
UEF jatkaa lisäksi jo edellisellä Mieliteon kaudella aloitettuja mielenterveysjohtamisen kyselyjä ja kehittämistoimia. Ne suunnataan kaikille Pohjois-Savon kunnissa työskenteleville johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä hankkeeseen osallistuvien yritysten johtotehtävissä toimiville.
Miksi juuri he?
Kehittämistyössä on kyse ennaltaehkäisystä. Mielen hyvinvoinnin tukeminen on mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyä. Kehittämistyömme sisältää ABC-mallin soveltuvuuden ja vaikutusten arviointia, mikä vaatii mukaan lähteviltä työpaikoilta sitoutumista.
Mihin osahanke tähtää eli mikä on tavoitteenne?
Tavoitteemme on, että hankkeen päättymisen jälkeen mielen hyvinvoinnin tukemiseen on olemassa arkipäiväisiä toimintamalleja. Nämä mallit voidaan levittää ja laajentaa kunnista ja yrityksistä toiseen. Niiden vaikuttavuutta voidaan tulevaisuudessa myös arvioida.
Millaisilla keinoilla tavoitteisiin tähdätään?
Lähdemme edistämään ABC-mallia järjestämällä yhteiskehittämisen työpajoja osallistuvien organisaatioiden kanssa. Työpajoissa suunnitellaan mielen hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteitä sekä yksilöiden että yhteisöjen näkökulmasta.
Työpajojen jälkeen toimenpiteet käynnistetään kussakin kunnassa ja yrityksessä.
Työpajojen jälkeen sovitut toimenpiteet käynnistetään kussakin kunnassa ja yrityksessä. Tarjoamme lisäksi osallistuvien organisaatioiden työntekijöille koulutuksia ja asiantuntijoiden sparrausta mielen hyvinvoinnin edistämisen teemoista.
Ketkä työskentelevät osahankkeessa?
UEF:n tiimissä työskentelevät hankejohtaja Johanna Lammintakanen, projektipäällikkö Anne Surakka ja projektikoordinaattori Hanna Tervo. Vuoden vaihteessa mukaan liittyy projektitutkija.
Tiimissämme yhdistyvät vahva tutkimuksen ja kehittämistyön kokemus sekä innostava ja rohkea kokeilukulttuuri. Saamme tukea suomalaisittain uudelle toimintamallille THL:n asiantuntijoilta ja Tanskasta, jossa toimintamalli on ottanut siivet alleen jo 10 vuotta sitten.
Millä mielellä ja meiningillä tartutte työhönne? Mikä työssänne innostaa? Mikä pelottaa?
Innostuminen on vahvuutemme. Kehittämistyö sisältää kuitenkin aina myös realiteettien tunnustamista: pohjoissavolaisella pelikentällä riittää haasteita mielenterveyden ja sairastavuuden osalta. Mielen hyvinvoinnin edistämisen käsite ja sisältö eivät myöskään ole yleisesti tunnettuja ja tunnustettuja. Asenteiden muokkaaminen vaatii edelleen paljon työtä.
Toukokuussa 2023 julkaistun Kansallisen terveysindeksin perusteella Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero muuhun maahan on hälyttävän iso.
Kesällä 2021 käynnistyneen, kymmenvuotiseksi suunnitellun Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tehtävä on siis kääntää maan sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Mieliteon ensimmäinen, kaksivuotinen ohjelmakausi päättyi elokuussa 2023. Toinen kausi alkoi lokakuussa 2023, jolloin käynnistyi kaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa ryhmähanketta. Kokonaisuuden sisällä on seitsemän eri toteuttajien vetämää osahanketta. Sairastavuutta lähestytään monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa kohderyhmissä.
Ensimmäisen ryhmähankkeen nimi on ”Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0”. Sen keskiössä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta.
Toisen ryhmähankkeen nimi on ”Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0”. Se painottuu yhdenvertaiseen osallisuuteen. Päätoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Kuopion kaupunki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää neljä vuotta.