Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Työllisyyspalvelut: ”Hankkeet, näillä toimenpiteillä yhteistyömme on mahdollisimman tehokasta”

Jaa artikkeli

Teksti: Markus Laakso, kuvat: kunnat ja Pexels

Monen Pohjois-Savon kunnan työllisyyspalvelut joutuivat melkoiseen myllerrykseen, kun työllisyyspoliittiset lakimuutokset ajoittuivat päällekkäin keväällä 2021 alkaneen työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Muutosten ja palvelurutiinien ohella työllisyyspalveluita työllistävät lukuisat omat ja ulkopuoliset hankkeet. 

Selvitimme Kuopion, Varkauden, Iisalmen ja Siilinjärven työllisyyspalveluiden avainhenkilöiltä, kuinka kuntakokeilu on toiminut, millaista yhteistyötä TE-toimistot tekevät hankkeiden kanssa ja millaisilla toimenpiteillä työllisyyspalveluiden ja hankkeiden yhteistyöstä saisi mahdollisimman tuloksellista. 

Viesti hankkeille on selvä: 
"Tulkaa lähelle ja työskennelkää tiivisti rivityöntekijöidemme kanssa", tiivistää Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen.

 

Työllisyyspalvelut
Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen (vasemmalla), Siilinjärven työllisyyskoordinaattori Mervi Seppänen, Iisalmen työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen ja Varkauden työllisyyspalveluiden tiimivastaava Pia Hedman pitävät työllisyyden kuntakokeilua onnistuneena, mutta työllisyyspoliittisten lakien läpi vieminen vaikeutti merkittävästi kehitystyötä. Kuvakooste: Markus Laakso

 

Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä ovat mukana valtion työllisyyden kuntakokeilussa, jossa työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävät siirtyivät kuntien vastuulle. Samalla osa TE-toimiston asiakkaista siirtyi kotikuntansa asiakkaiksi.

Maaliskuussa 2021 alkaneessa ja vuoden 2024 lopussa päättyvässä kuntakokeilussa muutokset on pyritty pitämään asiakkaan näkökulmasta pieninä, mutta kunnilta ja TE-toimistolta se on vaatinut ponnisteluja. Tästä huolimatta kokeilu on otettu ilolla vastaan ammattilaisten parissa.

”Kuntakokeilu on ollut Kuopiolle erittäin hyödyllinen. Tavoite on parantaa asiakaskontaktia sekä kehittää uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita niille kuopiolaisille, jotka tarvitsevat tukea. Tällä saralla kokeilu toimi tosi hyvin”, sanoo Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen.

"Kuntakokeilu on ollut erittäin hyödyllinen."

Siilinjärven työllisyyskoordinaattori Mervi Seppänen on samoilla linjoilla. Pienemmällä paikkakunnalla kehitys- ja työvoimaresurssit ovat tosin suurta kaupunkia selvästi pienemmät.

”Alku ei ollut helppo, koska työntekijöitä oli vähän ja työmäärä suuri. Työaika meni pääasiassa tulipalojen sammuttamiseen ja arkirutiineihin, eikä kehittämiseen, mikä oli kuntakokeilun alkuperäinen tavoite. Tällä hetkellä tiimillä on hyvä fiilis, ja kehityssuunnitelmia on tehty alkanutta vuotta varten”, Seppänen sanoo.

Hän harmittelee, että Siilinjärvi jäi hieman oman onnensa nojaan palvelumallin käyttöönotossa. Kaivattu tuki puuttui erityisesti työttömyysturva- ja palveluasioissa, mikä loi työyhteisössä yksinäisyyden ja ulkopuolelle jäämisen tunnetta.

Iisalmen työllisyys- ja kansainvälisyyspäälliköllä Virpi Jukaraisella on kokemusta paitsi oman kaupunkinsa, myös Sonkajärven ja Vieremän kuntakokeilusta. Hänen mukaansa kokeilu on tuonut paljon myönteistä kaikkiin kuntiin.

”Hienointa on se, että voimme hyödyntää kunnan ekosysteemiä työllistämisessä. Viranomaiset pystyvät yhdistämään voimansa, mikä mahdollistaa omanlaisemme toiminnan. Tosin odotuksemme siitä, kuinka paljon pystymme muokkaamaan toimintaamme, olivat liian optimistiset. Uudet lait jarruttivat sitä tosi paljon”, Jukarainen pahoittelee.

"Lainsäädäntö oli totaalisen epäonnistunut."

Suuret työllisyyspoliittisten lakien muutokset ajoittuivat kuntakokeilun kanssa päällekkäin, mikä löi kapuloita kehitystyön rattaisiin kaikissa kokeilussa olleissa kunnissa. Voimaan astunut pohjoismainen työnhakumalli rajoitti mahdollisuuksia ajatella asioita uudella tavalla ja toteuttaa osaa suunnitelmista. Samalla uuteen malliin perehtyminen ja sen istuttaminen käytäntöön söivät merkittävästi resursseja, jotka olisi muutoin suunnattu tulokselliseksi koettuun kuntakokeiluun.

”Tuhoisinta oli se, että mahdollisuus paikalliseen tekemiseen, henkilöstön osaamisen hyödyntämiseen ja uusien palveluiden kehittämiseen kapenivat. Lainsäädäntö oli totaalisen epäonnistunut. Se vain runnottiin läpi, vaikka kuinka varotettiin, ettei tämä ole hyvä juttu”, Oksanen toteaa.

Jukarainen nostaa kuntakokeilun suurimmaksi haasteeksi henkilökunnan perehdyttämisen. Kunta-alataustaiset lähtivät kokeiluun vähin tiedoin, ja perehdytys täytyi tehdä itsenäisesti. Tämä peilautui henkilöstön pitkäkestoisena osaamisvajeena.

Kunnat eivät myöskään tajunneet, kuinka suuren työmäärän muutokset kasasivat asiantuntijoille. Kuormittavuutta lisäsivät myös asiantuntijoiden kaksoisroolitus: puolet työajasta oli varattu kunnan työllistämiseen ja puolet viranomaispalveluun, mikä aiheutti hämmennystä myös asiakkaissa.

”Työkulttuurierot olivat isot. Tiimit kohtasivat vaikeuksia sovittaa yhteen kunnissa ja TE-palveluissa olleita erilaisia käytäntöjä ilman neuvoja. Yllätyksenä tuli myös se, kuinka pienellä porukalla tätä tehtiin. Kokonaisuutena uskon, että kuntakokeilu on ollut erittäin hyvä päätös, vaikka kaikki haasteet eivät ole vieläkään ratkenneet”, Jukarainen sanoo.

 

Työllisyyspalveluiden haasteena on ollut henkilökunnan suuri vaihtuvuus. Osa vaihtaa työpaikkaa arvoristiriitojen takia: uudelle työntekijälle voi olla esimerkiksi kiusallista sanktioida haavoittuvassa asemassa olevaa asiakasta sääntöjen vastaisesta toiminnasta. Kuva: Pexels


Henkilöstön vaihtuvuus iso haaste

Työllisyyden kuntakokeilun onnistumista on varjostanut henkilöstön suuri vaihtuvuus. Uuden henkilöstön perehdyttäminen vaatii resursseja, mikä on haastanut kaikkien kuntien toimintaa kuntakokeilun ulkopuolellakin.

”Etenkin TE-taustaisen henkilöstön vaihtuvuus on ollut aivan jäätävää. Koko ajan on joku pesti tyhjänä. Sellaista resurssia, jonka varaan on laskettu ja palvelumallit sekä asiakassalkut jaettu, ei pääse syntymään. Perehdytyksen tulisi olla valtion vastuulla, mutta käytännössä ohjeet ovat digitaalisella alustalla, ja työntekijälle sanotaan, että lue sieltä”, Pirjo Oksanen huokaa.

Asiantuntijoiden vaihtuvuus on vaikuttanut myös palveluiden sujuvuuteen. Kuopiossa vaihtuvuudesta aiheutunut mylläkkä rauhoittui vasta viime vuoden aikana.

Mistä korkea vaihtuvuus sitten johtuu? Oksasen mukaan juurisyyt eivät ole työllisyyden kuntakokeilussa, vaan itse työn sisällössä. Ongelma on valtakunnallinen.

"On suoraan sanottu, että en halua tehdä tällaista työtä."

”Poislähtijöiden viimeisissä juttutuokioissa on noussut esiin se, että monelle on tullut yllätyksenä, kuinka hallinnollista työ työvoimapalveluissa tällä hetkellä on. Varsinkin ne, joilla on vahva ohjauksellinen ja valmennuksellinen työote, ovat kipuilleet hallinnollisen työn kanssa”, Oksanen sanoo.

Osa vaihtaa työpaikkaa arvoristiriitojen takia.

”Esimerkiksi monelle sote-taustaisesta työstä tulleelle uudelle työntekijälle on ollut kova paikka, kun hänen tehtävänään työvoimaviranomaisena on sanktioida asiakasta taloudellisesti ei-toivottavasta menettelystä. Tämä näkyy poislähdöissä. On ihan suoraan sanottu, että en halua tehdä tällaista työtä – siis siitä huolimatta, että asiakas on toiminut lainvastaisesti”, Oksanen toteaa.


Korona sotki hankkeiden onnistumisen

Kuntien työllisyyspalvelut ovat mukana lukuisissa hankkeissa, joista osa on EU:n rahoittamia tai osarahoittamia, kuten Mieliteko. EU-rahoitusta käytetään varsin tehokkaasti työllistymistä edistävissä hankkeissa.

Viime vuosina korona sotki hankekuviot perusteellisesti. Poikkeuslait ja ylhäältä tulleet määräykset vaikeuttivat hankkeiden toteuttamista ja heikensivät niiden tuloksellisuutta. Tähän ajoittui myös Mieliteon ensimmäinen hankekausi.

”Tunnistan ainakin pari hanketta korona-ajalta, joiden asiakasmäärät ja vaikuttavuus jäivät merkittävästi tavoitteista, koska meille tuli työ- ja elinkeinoministeriöstä kirje, että meidän on pistettävä täysi sulku asiakasohjauksiin. Siitä toipuminen ei tapahtunut näiden hankkeiden aikana. Tämä on ollut suoraan sanottuna iso ja merkittävä tekijä viimeaikaisten hankkeiden onnistumiselle”, Pirjo Oksanen sanoo.

"Asiakasmäärät ja vaikuttavuus jäivät merkittävästi tavoitteista, koska meidän oli pistettävä täysi sulku asiakasohjauksiin."

Oksanen korostaa, että mikäli hankkeen tarkoitus on asiakkaan työllistyminen, se vaatii onnistuakseen jonkinlaisen omavalmentajan ja miltei ”kädestätalutustoimintaa”. Ryhmämuotoisen, osallistumisen vapaaehtoisuuteen perustuvan hankkeen vaikuttavuus voi jäädä ohueksi.

TE-toimistolla on paljon omia hankkeita, joihin asiakkaat ensisijaisesti ohjataan. Varkauden työllisyyspalveluiden tiimivastaava Pia Hedman kertoo, että heillä on ulkopuolisista hankkeista hyviä kokemuksia, mutta niihin lähdetään mukaan harkiten. Päätöksiin vaikuttaa toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi Nuorten työpolku -hanke poiki työpaikan kaupungin työllisyyspalveluista hankkeen päätyttyä ja Ohjaamon toiminnan kehittämiseen luodun VOKE-hankkeen mallin rakentanut henkilö työskentelee nyt talossa koordinaattorina.

”Olemme kuvanneet sitä lypsämiseksi, että meitä yritetään saada ohjaamaan hankkeisiin asiakkaita. Välillä se toimii, välillä ei. Kuten Pirjo sanoi, henkilöstön vaihtuvuus on ollut TE-puolella tosi suurta. Kun henkilöstö vaihtuu, lähdemme aina nollapisteestä. Työskentely on aika byrokraattista ja hallinnollista, joten asiakkaiden todellisia palvelutarpeita ei aina kyetä tunnistamaan kattavasti. Näin ollen ei aina nopealla tahdilla tunnisteta asiakkaita, jotka voisivat hyötyä hankkeesta”, Hedman sanoo.

"Kun henkilöstö vaihtuu, lähdemme aina nollapisteestä."

Jos hankkeessa on työllistymiseen johtava tavoite, sen toteutuminen riippuu ennen kaikkea työnantajista.

”Vaikka tekisi millaisia kuperkeikkoja, ne eivät vie eteenpäin, ellei ole työllistävää tahoa”, Hedman muistuttaa.

Myös Mervi Seppänen suhtautuu hankkeisiin myönteisesti. Siilinjärvellä moni hanke on yltänyt hyviin tuloksiin.

”Otamme avosylin vastaan kaikki hankkeet ja lähdemme tekemään yhteistyötä heti, kun hanke aloittaa. Esimerkiksi Siilin nuoret -hanke, joka päättyi kesällä, oli todella hyvä. Saimme ohjattua paljon nuoria siihen”, Seppänen kehuu.

 

Työllisyyspalvelut toivoo hankkeilta välitöntä, tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä. ”Se ei riitä, että käy kerran esittelemässä hanketta", sanoo Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen. Kuva: Pexels.


Tiivis vuoropuhelu vie parhaaseen tulokseen

Työllisyyspalveluiden näkökulmasta ulkopuolisilla hankkeilla on heikkoutensa ja vahvuutensa. Mitä kiinteämmin ne toimivat asiakasrajapinnassa ja työllisyyspalveluiden omavalmentajien kanssa, sitä helpompi niihin on ohjata asiakkaita ja sitä paremmat ovat tulokset.

”Meillä on omia hankkeita ihan jonkin verran, ja kun rinnalle lisätään Ely-keskuksen ja kunnan itsensä rahoittamat ostopalvelut, palvelukartta näyttäytyy yhdelle työntekijälle todella laajana. Voi olla, ettei työntekijä osaa hahmottaa, olisiko tästä vai tuosta hankkeesta juuri tälle Pirkko-Liisalle tai Jaska-Petterille hyötyä”, Pirjo Oksanen sanoo.

”Se ei riitä, että käy kerran esittelemässä hanketta."

Hän lähettää Mieliteolle ja muille hankkeille terveisiä, että hanke tulisi lähemmäs työllisyyspalveluita ja sen asiakaspintaa, jolloin jatkuva vuoropuhelu on hedelmällisempää ja prosessin ylläpitäminen tehokkaampaa.

”Se ei riitä, että käy kerran esittelemässä hanketta. Syklin täytyy pyöriä jatkuvasti – on pidettävä asiaa yllä, mikä helpottaa merkittävästi asiakasohjaustamme. Mehän emme saa käyttää työvoimapalveluiden asiakasrekisteriä yhdenkään hankkeen tai palvelun markkinointiin suoraan asiakkaalle. Sen täytyy tapahtua keskinäisessä keskustelussa, palveluiden vaihtoehtojen esittelyssä. Siksi on erittäin tärkeää, että vuoropuhelua on paljon”, Oksanen summaa.

Hän nostaa esimerkiksi hankkeiden ja työllisyyspalveluiden neuvontapiste Navigaattorin välisen yhteistyön. Hankkeet ovat voineet sopia viikoittaisista esittelyistä, jotka järjestetään Navigaattorissa aina samana päivänä ja kellonaikana. Näin ollen työllisyyspalveluiden on ollut helppo ohjata asiakkaitaan suoraan sinne.

”Tilaisuuden jälkeen myös hankkeen on ollut helpompi ottaa sitä porukkaa haltuun”, Oksanen sanoo.

"Ihmiset kieltäytyivät lähtemästä toimintaan mukaan, kun ESR-lomakkeet oli täytettävä."

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden – mukaan lukien Mieliteko – haasteena on saada osallistujat täyttämään rahoittajan velvoittamat ESR-lomakkeet. Lomakkeisiin kerätään tietoa osallistujasta, ja ne sisältävät runsaasti muita kysymyksiä.

”Esimerkiksi Sonkajärveltä minulle tuli erittäin paljon huonoa palautetta ESR-lomakkeiden täyttämisestä. Ihmiset kieltäytyivät lähtemästä toimintaan mukaan, kun ne paperit on täytettävä. Se näkyi varsinkin heikoiten työllistyvien ja niiden, jotka tarvitsevat eniten tukea, parissa. Motivaatio osallistua ei saisi tyssätä sen paperin kirjoittamiseen”, Virpi Jukarainen huomauttaa.

Kannustin houkuttelee osallistumaan

Vaikka mainokset ja palvelut digitalisoituvat vauhdilla, Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen huomauttaa, että painetut esitteet ovat edelleen korosteisen arvokkaita kaikessa työllisyyspalveluiden asiakkaille ja työntekijöille kohdistetussa hankeviestinnässä. Esitteissä tulisi käydä selkeästi esiin se, mitä lisäarvoa palvelu tuottaa asiakkaalle – ja toisaalta syy, miksi ESR-lomake kannattaa täyttää.

”Me markkinoimme hankkeita asiakkaalle esitteillä. Siihen me tarvitsemme paljon apua. On sanoitettava asia lisäarvon näkökulmasta niin hyvin, että yksittäisen työntekijän, jonka kanssa asiakas asioi, ei tarvitse ruveta itse miettimään, miten saan houkuteltua asiakkaan mukaan”, Oksanen sanoo.

”Kun mennään asiakasrajapintaan, ohjausta tekevälle asiantuntijalle pitää olla selkeät toimintaohjeet”, Mervi Seppänen lisää. ”Jos et tunne palvelua, johon olet asiakasta ohjaamassa, jätät ohjauksen tekemättä, oli palvelu mikä tahansa.”

hankkeen tulisi tarjota selkeää lisäarvoa, sopivan porkkanan ja mahdollisimman vähän ylimääräistä vaivaa.

Entä mitkä ovat tehokkaimmat keinot, joilla hankkeet ovat saaneet työllisyyspalveluiden asiakkaita osallistumaan toimintaansa? Kuopion, Siilinjärven, Iisalmen ja Varkauden työllisyyspalveluiden avainhenkilöt ovat yhtä mieltä: hankkeen tulisi tarjota selkeää lisäarvoa, sopivan porkkanan ja mahdollisimman vähän ylimääräistä vaivaa.

”Sonkajärvellä paras keino saada asiakkaitamme osallistumaan kuntouttavan työtoiminnan ryhmään oli se, että he saivat tukensa päälle yhdeksän euroa per päivä. Hankkeen toiminnat sisällytettiin kuntouttavan työtoiminnan päiväohjelmaan, jolloin se oli tavallaan jo ohjelmoitu heidän ohjelmaansa”, Virpi Jukarainen sanoo ja jatkaa:

”Jos ei ole käytössä tällaista rahabonusta, ohjelman täytyy olla tosi kiinnostava ja tapahtua lähellä. Kun ajatellaan työtöntä työnhakijaa, monella ei ole autoa, eivätkä he lähde maksamaan bussilippua siitä ilosta, että pääsisivät osallistumaan ylimääräiseen hankkeeseen.”

Pirjo Oksanen nostaa esiin vaikeasti työllistyvien ryhmään kohdistuneen hankkeen, joka onnistui erinomaisesti. Hanke toteutettiin yhteistyössä kylpylähotelli Kunnonpaikan kanssa, ja kaikki ryhmät täyttyivät ennätysajassa. Jotkut osallistujat jopa kysyivät, saisivatko he ottaa puolisonsa mukaan.

”Jos ei ole käytössä rahabonusta, ohjelman täytyy olla kiinnostava ja tapahtua lähellä." 

”Tässä tullaan siihen, mikä on lisäarvo ja mielikuva, joka asiakkaalle asiasta syntyy. Kunnonpaikka oli asiakkaiden silmissä sellainen, että vau, minä pääsen sinne. Eikä haitannut, että paikan päällä oli lääkäri ja psykologi jututtamassa, ja työkykyä selviteltiin muutoinkin”, Oksanen sanoo.

Kulukorvaus, sämpyläkahvit tai lounas voi olla ratkaiseva tekijä osallistumispäätöksen muodostumisessa. Pääasia, että asiakas kokee saavansa jotain ekstraa ja itseään jollain tapaa taloudellisesti tai nautinnollisesti hyödyttävää.

”Asiakkaalle isoin este on yleensä se, ettei status muutu eikä saa kulukorvausta. Nämä ovat niitä isoja juttuja, jotka on jollain tavalla selätettävä. Täytyy olla joku juttu, joka saa asiakkaan kokemaan, että minun kannattaa lähteä tähän”, Oksanen kiteyttää.

 

Työttömyys
Pitkän työttömyysputken jälkeen voi olla vaikea työllistyä. ”Maailma muuttuu nykyään niin nopeasti, että et välttämättä pääse helposti kiinni työelämän vaateisiin parin vuoden tauon jälkeen", sanoo Kuopion työllisyyspalvelujohtaja Pirjo Oksanen. Kuva: Pexels.


Työelämän vaateet muuttuvat nopeasti

Tällä hetkellä Pohjois-Savon työllisyystilanne on verrattain heikko. Avoimia työpaikkoja on tarjolla selkeästi vähemmän kuin vuosi sitten. Erilaiset kriisit, kuten Ukrainan ja Gazan sodat, koronapandemia, energiakriisi ja inflaatio, ovat heikentäneet maksukykyä ja muuttaneet kulutuskäyttäytymistä. Vain harva sektori on säästynyt turbulenssilta. Pahiten sakkaa rakennusala.

”Valtaosa Pohjois-Savon uusista työttömistä tulee tällä hetkellä rakennuttamisesta ja siihen liittyvistä aloista. Kun rakentaminen lakkaa, ei tarvita myöskään logistiikkaa ja maansiirtoa niin paljon”, Pirjo Oksanen sanoo.

Samaan aikaan, kun uusia työttömiä kirjautuu työllisyyspalveluiden asiakkaiksi, paradoksaalisesti maakunnassa vallitsee työvoimapula. Työnantajat ja työntekijät eivät kohtaa. Tilanne ei ole kuitenkaan läheskään yhtä huono kuin finanssikriisin tai 1990-luvun laman aikana.

”Valtaosa Pohjois-savon uusista työttömistä tulee tällä hetkellä rakennusalalta.”

Mutta se, mikä on erityisen huolestuttavaa, on työttömien joukon eriytyminen. Jotkut työnsä menettäneet käyvät työllisyyspalveluissa vain kääntymässä, kun taas toisilla on suuria vaikeuksia työllistyä ja pärjätä elämässä.

”Kaikkein vaikein porukka on pitkään työttömänä olleet, joilla ei ole enää markkinoilla tarvittavaa osaamista. Jos olet ollut poissa töistä pari vuotta, maailma muuttuu nykyään niin nopeasti, että et välttämättä pääse helposti kiinni työelämän vaateisiin. Otetaan esimerkiksi kaupan kassa. Kassajärjestelmä voi muuttua kahdessa vuodessa niin paljon, että tarvittaisiin osaamiseen liittyvä interventio väliin. Jos olet pudonnut työmarkkinoilla kysynnän kelkasta, paluu on hirveän haastavaa”, Oksanen sanoo.

”Pitkään työttömänä olleissa on paljon sellaisia, jotka eivät ole työkykyisiä.”

On tutkittu, että pitkittynyt työttömyys heikentää mielen hyvinvointia. Oksanen nostaa esiin, että pitkäaikaistyöttömyys ei kohta enää olekaan suurin ongelma, vaan se, kuinka työtön oikeasti voi.

”Pitkään työttömänä olleissa on paljon sellaisia, jotka eivät ole työkykyisiä”, Pia Hedman sanoo. ”Ei ole realistista ajatella, että työmarkkinat avautuisivat heille. On kurjaa, että jotkut joutuvat olemaan näennäisesti työnhakijoita, vaikka heillä ei ole minkäänlaista näkymää eteenpäin.”

 

Nuorten kouluttamattomuus ja työttömyys herättää huolta Pohjois-Savossa. Työllisyyspalvelut toivovat hankkeilta apua haasteeseen. Kuva: Pexels.


Nuorten kouluttamattomuus herättää huolta

Monelle pitkäaikaistyöttömälle kuntouttava työtoiminta on luonut merkityksellisyyden ja osallisuuden tunnetta, mikä vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin ja mahdolliseen työllistymiseen. Lokakuussa alkaneella Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeella on sama tavoite.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret, joilta puuttuu ammatillinen koulutus ja motivaatio työllistyä. Tämä ryhmä on kasvanut huolestuttavaa vauhtia viime vuosina.

"On haastavaa löytää työpaikka nuorelle, jolla ei ole koulutusta eikä halua tai kapasiteettia lähteä opiskelemaan."

”On todella haastavaa löytää työpaikka nuorelle, jolla ei ole koulutusta eikä halua tai kapasiteettia lähteä opiskelemaan. Tällaisia nuoria on paljon Siilinjärvellä. Olemme heidän kanssaan aika kädettömiä”, Mervi Seppänen huokaa.

Muutkin Pohjois-Savon kunnat painivat saman haasteen kanssa. Esimerkiksi Varkaudessa työttömiä ja kouluttamattomia nuoria ohjataan Nuortenpajaan ja Ohjaamoon, missä he tapaavat ohjaajia ja toisiaan. Osallisuuden tärkeys nousee keskiöön.

”Varkaudessa on huomattavan paljon nuoria, joiden tilanne ei syystä tai toisesta mahdollista opiskelua tai työskentelyä. Tilanne on aika hurja. Täytyy pyrkiä vaikuttamaan, ettei jatko ole samanlainen. Tämän kohderyhmän kanssa olisi hankkeilla tehtävää”, Pia Hedman sanoo.

"Hankkeet: Tulkaa lähelle ja työskennelkää tiivisti rivityöntekijöidemme kanssa."

Ja mitä työllisyyspalveluiden ja hankkeiden väliseen yhteistyöhön tulee, Pirjo Oksanen lähettää lopuksi seuraavat terveiset:

”Meitä helpottaa eniten se, että tulkaa lähelle ja työskennelkää tiivisti rivityöntekijöidemme kanssa. Siten molemmat osapuolet löytävät synergiahyötyjä ja parhaat tavat tehdä yhteistyötä. Se, että meille vain sanotaan, että ohjatkaa, ei toimi. Vain yhteisen tekemisen kautta voimme löytää molemminpuolisen hyödyn ja lisäarvon.”

 

Työllisyyspalveluiden viisi vinkkiä toimivaan hankeyhteistyöhön

1. Tiivis vuoropuhelu johtaa parhaaseen tulokseen.

Mitä lähempänä työllisyyspalveluiden ”rivityöntekijöitä” ja sen asiakaspintaa hanke toimii, sitä hedelmällisempää vuorovaikutteinen toiminta on. Pelkkä hankkeen esittely tai toive, että työllisyyspalvelut ohjaisivat asiakkaitaan hankkeen toimenpiteisiin, ei riitä, vaan vuorovaikutteisen syklin täytyy pyöriä jatkuvasti.

2. Painetut esitteet ovat kullanarvoisia – edelleen.

Työllisyyspalveluiden asiantuntijat markkinoivat hankkeiden toimenpiteitä asiakkaalle esitteillä, joten viestin sanoittaminen selkokielisesti, ymmärrettävästi, ytimekkäästi ja houkuttelevasti on ensisijaisen tärkeää. Esitteestä on myös käytävä selkeästi esiin, millaista lisäarvoa palvelu tuottaa asiakkaalle. 

3. Toimenpiteen on tarjottava osallistujalle lisäarvoa, sopivan porkkanan ja mahdollisimman vähän vaivaa.

Hankkeen tulisi harkita, missä toimenpide toteutetaan – onko tapahtumapaikka tarpeeksi houkutteleva – ja saako osallistuja riittävästi  lisäarvoa toimenpiteeseen osallistumisesta. Kulukorvaus, sämpyläkahvit, lounas tai vaikkapa kylpylässä tapahtuva toiminta usein riittää.

4. Ohjelman on oltava kiinnostava ja sen on tapahduttava lähellä.

Mikäli osallistuja ei saa osallistumisesta taloudellista porkkanaa, ohjelman on oltava todella kiinnostava. Osallistuminen ei saa myöskään aiheuttaa osallistujalle lisäkuluja ja sen on tapahduttava lähellä, ellei hanke hoida vaivatonta kyyditystä.

5. Säännölliset esittelyt helpottavat asiakasohjausta.

Hankkeet voivat sopia esimerkiksi Kuopion Navigaattorin kanssa viikoittaisista hanke-esittelyistä, jotka järjestetään aina samana päivänä ja kellonaikana. Työllisyyspalveluiden on helppo ohjata asiakkaitaan suoraan sinne, mikä johtaa hankkeen näkökulmasta tehokkaaseen asiakaskontaktointiin.