Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg, kuvat: Pexels
Maailman terveysjärjestön mukaan korona lisäsi jo pandemian ensimmäisenä vuonna mielenterveysongelmia neljänneksellä. Järjestö patistaa maailmanlaajuisessa mielenterveyden raportissaan valtioita, tutkijoita ja päättäjiä muuttamaan asenteita mielenterveyttä kohtaan.
”Ei riitä, että mielenterveyden vaalimiseen satsataan lisää varoja. Mielenterveysongelmia potevat pitää ottaa mukaan yhteiskunnan toimintaan ja myös päätöksentekoon”, WHO kehottaa.
”Mielenterveyden ongelmiin liittyvät kärsimykset ovat maailmanlaajuisesti valtaisat”, sanoo WHO tuoreessa raportissaan, jossa se perää kaikilta mailta lisää toimia mielenterveyden kohentamiseksi.
Mielenterveys on jo useiden vuosikymmenten ajan ollut yksi unohdetuimmista kansanterveyden aloista, sanoo Maailman terveysjärjestö (WHO) tänään perjantaina julkaisemassaan laajassa raportissaan.
WHO tarkastelee raportissaan maailmanlaajuista mielenterveystilannetta, jota se kuvaa juuri nyt erityisen huolestuttavaksi.
”Koronapandemia on vain pahentanut tilannetta. Masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet 25 prosenttia pelkästään pandemian ensimmäisen vuoden aikana”, järjestö toteaa ja perää tiukkoja toimenpiteitä kaikilta mailta, jotta mielenterveystilanne kohenisi.
Jo ennen pandemiaa lähes miljardi ihmistä poti jotain mielenterveyteen liittyvää häiriötä.
WHO:n mukaan vuonna 2019 – siis jo ennen pandemiaa – lähes miljardi ihmistä poti jotain mielenterveyteen liittyvää häiriötä. Järjestö nostaa raportissaan esille, että nämä häiriöt ovat nyt maailmanlaajuisesti suurin työkyvyttömyyden syy ja että 14 prosenttia maailman nuoristakin potee mielenterveyteen liittyviä sairauksia.
”Kuitenkin vain kaksi prosenttia kansallisista budjeteista ja alle prosentti kansainvälisestä terveysavusta on kohdistettu mielenterveyteen”, raportissa huomautetaan.
WHO:n mukaan korona lisäsi jo pandemian ensimmäisen vuoden aikana 25 prosenttia mielenterveyden häiriöistä kärsivien määrää.
WHO kirjaa raporttiinsa kolme vahvaa toimintasuositusta, joiden mukaan se patistaa niin valtioita, tutkijoita kuin päättäjiä muuttamaan asenteita mielenterveyttä kohtaan, huomioimaan mielenterveys nykyistä paljon laajempana asiana ja vahvistamaan mielenterveyden hoitojärjestelmiä.
Ensimmäisessä suosituksessaan WHO huomauttaa, ettei mielenterveyttä voida kohentaa pelkästään terveydenhuollon resursseja ja tietojärjestelmiä lisäämällä. Suosituksessa kehotetaankin ottamaan mielenterveysongelmista kärsivät mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
”Tätä kautta voimme vähentää leimautumista ja syrjintää ja lisätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta”, raportissa todetaan.
Toisessa suosituksessa korostetaan, että konkreettisia toimia mielenterveyden kohentamiseksi pitää järjestelmällisesti tehdä niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, työpaikoilla, kodeissa kuin terveydenhuollon palveluissa ja ympäristön suunnittelussa.
”Meidän on poistettava esteitä, jotka estävät mielenterveysongelmista kärsiviä osallistumasta yhteiskunnan toimintoihin yhteisönsä yhdenvertaisina jäseninä”, raportissa huomautetaan.
Kolmas suositus vaatii valtioita vahvistamaan mielenterveyspalveluita ja helpottamaan niiden saamista.
”Palvelujen verkostoa voi siirtää psykiatrisista sairaaloista yleisen terveydenhuollon puolelle. Vaihtoehtoja hoitoihin on hyvä etsiä lisäämällä digitaaliteknologiaa ja etähoitoa.”
WHO on huolissaan siitä, että mielenterveysongelmista kärsivät kohtaavat yhä leimaamista ja syrjintää ja ettei hoitoon pääsyssä toteudu yhdenvertaisuus.
Järjestö toteaa raportissaan, että peräti 20 maata kriminalisoi edelleen itsemurhayrityksen. Useissa maissa köyhimmillä ja heikoimmassa asemassa olevilla on suurin riski sairastua mielenterveyden ongelmiin, mutta heillä on myös vähiten mahdollisuuksia saada riittäviä palveluja.
Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskettavat maailman jokaista ihmistä.
WHO: n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus toteaa raportissa, että mielenterveys ja siihen liittyvät ongelmat koskettavat maailman jokaista ihmistä jollakin tavalla.
”Hyvä mielenterveys tarkoittaa myös hyvää fyysistä terveyttä. Raporttimme osoittaa, että meillä on jo pakottavia syitä saada aikaan muutoksia. Mielenterveys ja kansanterveys, ihmisoikeudet ja sosioekonominen kehitys liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Investointi mielenterveyteen on investointi parempaan elämään ja tulevaisuuteen meille kaikille", hän sanoo.
WHO on YK:n alainen järjestö, jonka kaikki 194 jäsenvaltiota ovat allekirjoittaneet mielenterveyden toimintasuunnitelman 2013-2030, jossa ne sitoutuvat mielenterveyden muuttamista koskeviin maailmanlaajuisiin tavoitteisiin.