23.8.2023
Parhaimmillaan ryhmätoiminta laajentaa elinympäristöä, mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä, lisää elämän mielekkyyttä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.Mieliteko-ohjelman Yhdessä kokien -ryhmätoiminnat suunnattiin kohderyhmäämme kuuluville eli 18–64-vuotiaille työttömille pohjoissavolaisille. Ryhmiä vetivät Mieliteon muutosvalmentajat ja koordinaattori.
Ryhmätoiminnat pohjautuivat mielen hyvinvointia edistäviin sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kohtaamisten myönteiseen merkitykseen sekä osallisuuteen.
Ryhmätoiminnoissa osallisuus tarkoitti osallistumisen lisäksi toimintaa ja yhdessä olemista. Ryhmissä toteutettiin lisäksi Mieliteon luomista toimintamalleista joko Mielitekopiiri tai Mielitekoriihi. Yhdessä kokien -ryhmät toteutuivat joulukuun 2022 ja kesäkuun 2023 välillä.
Tarjosimme työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville hyvin erilaisia ryhmätoimintoja tanssista jalkojen hoitoon ja biisipajasta avantouintiin. Tavoite oli luoda mahdollisuus päästä osalliseksi sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta, jotka kohentavat hyvinvointia. Toiminta pohjautui vapaaehtoiseen osallistumiseen.
Kontaktoimme yli 170 pientä ja isoa toimijatahoa.
Suunnittelimme ja järjestimme ryhmätapahtumia eri puolilla Pohjois-Savoa, lähinnä kaupungeissa ja suurimmissa kunnissa. Suunnittelimme houkuttelevia, hyvin eri sisältöisiä ja erilaisissa paikoissa toteutettavia aktiviteetteja kohderyhmältä kerättyjen toiveiden ja paikallisten ilmiöiden pohjalta.
Kontaktoimme yli 170 pientä ja isoa toimijatahoa, kuntien hallinnonaloja, järjestöjä, yhdistyksiä, seurakuntia, yrityksiä ja oppilaitoksia. Kontaktien perusteella suunnittelimme 71 avointa tai suljettua ryhmää. Ryhmistä toteutui 41, joista avoimia ryhmiä oli yhdeksän.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan myönteisesti mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Myös osallisuus on tutkitusti ja vahvasti yhteydessä hyvinvointiin.
Vapaaehtoiseen osallistumiseen pohjautuvien ryhmätoimintojen tavoite oli vahvistaa ja lisätä osallistujien voimavaroja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tavoitimme ryhmätoiminnoilla lähes 500 eri ikäisiä ja eri taustoista olevia henkilöitä, joista noin 42 prosenttia oli työttömiä.
Keräsimme suullisen palautteen lisäksi kirjallisia palautteita viideltä ryhmältä. Palautteet toimitettiin anonyymisti Mieliteon osatoteuttajalle Itä-Suomen yliopistolle, joka koosti ne yhdessä Mieliteon elintapavalmennuksissa saatuihin palautteisiin.
Huomasimme, että ennakkoluulot elävät yhä. Mielenterveydestä ja päihteistä puhuminen on edelleen vaikeaa. Työttömyyteen liittyy pelko leimautumisesta. Ennakkoluulojen purkamiseen ja arvojen ja asenteiden muuttamisen eteen on vielä paljon työtä tehtävänä. Asenteiden ja ajattelun muutos lähtee meistä jokaisesta.
Opimme, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisen ei koeta olevan osa yhdistysten, järjestöjen ja julkisten toimijoiden toimintaa, ellei aihe jo ole olennainen osa niiden toimintaa. Mielen hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen myönteisesti vaikuttaminen on kaikkien mainittujen toimintaa, mutta tätä ei syystä tai toisesta tunnisteta. Asian oivaltamisen eteen on jatkettava pitkäjänteistä työtä.
Motivointi muutokseen on haasteellista, mutta mahdollista.
Tunnistimme, että useita toimijoita on hankala saada mukaan uudenlaiseen tai ylimääräiseen tekemiseen. Osassa yhdistyksiä koettiin, ettei heidän jäsenillään ole tarvetta mielen hyvinvointiin liittyvään valmennukseen. Toimijoita oli myös vaikea tavoittaa. Yhteydenottoihin ei vastattu, yhteystiedot olivat puutteelliset tai niitä ei ollut lainkaan. Toimijoiden motivointi muutokseen on haasteellista, mutta mahdollista.
Työttömien tavoittaminen ilman työllisyyspalveluiden ja velvoittavan toiminnan mukanaoloa on haastavaa ryhmän heterogeenisyyden vuoksi. Työttömille suunnattuja yhdistyksiä on vain muutamia. Työelämän ulkopuolella olevia onnistuimme tavoittamaan ja varsinkin heitä, jotka jo olivat jonkin palvelun tai toiminnan piirissä.
Myös yhdistys- ja järjestöaktiivit, jotka ovat tottuneet käyttämään kolmannen sektorin palveluita, tavoitimme hyvin. Tavoitimme myös aktiivisesti toimivat mielenterveysjärjestöt. Näiden yhdistysten jäsenistö ei kuitenkaan pääsääntöisesti vastannut kohderyhmäämme iän tai työllisyystilanne statuksen osalta.
Tunnistimme myös aikataulutukseen liittyvät haasteet. Järjestöjen, yhdistysten ja kuntatoimijoiden toiminnan vuosikellot suunnitellaan ajoissa, ja nopeahko kuuden kuukauden aikajana ryhmien suunnittelun ja toteuttamisen osalta ei aikataulullisista syistä onnistunut.
Ihmiset toivovat monenlaisia aktiviteetteja ja ilmaisevat halun olla mukana, mutta sitoutuminen on heikkoa. Toiminnallisia aktiviteetteja toivotaan, mutta keskusteluun perustuvat hetket ja yhdessä oleminen ilman päämäärätietoista tekemistä koettiin osallistujien kesken mielekkääksi tekemiseksi.
Osallistujien sitouttaminen oli haasteellista.
Tunnistimme vapaaehtoisuuteen ja vastikkeettomuuteen liittyvät haasteet ryhmätoimintoihin osallistumisessa. Osallistuminen ei ollut aina kannattavaa työttömälle. Yksilötasolla haasteita osallistumiselle olivat muun muassa välimatkat sekä ryhmien aikataulu, joista olisi tullut osallistujalle kuluja.
Emme onnistuneet olemaan tarpeeksi houkuttelevia, jotta osallistuja olisi halunnut sijoittaa osallistumiseen omaa rahaa (matkakulut, poissa töistä) tai aikaa. Osallistujien sitouttaminen oli täten haasteellista.
Ryhmätoiminnan kirjallisista palautteista vahvistui tietoa siitä, että mielenterveyteen liittyviä asioita on yhä uudelleen ja monikanavaisesti nostettava esille. Mieliteon työ asian näkyväksi tekemisen ja avoimen keskustelun tuuppaajana koettiin tärkeäksi. Kirjallisissa palautteissa ryhmätoiminnot koettiin mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi. Uutta tietoa, näkökulmaa ja avointa keskustelua niin julkisuudessa kuin omissa yhteisöissä arvostettiin ja toivottiin lisää.
Toimintaan osallistuttiin ennen kaikkea aiheen kiinnostavuuden takia. Hyvin moni osallistui, koska tarpeena oli halu saada muutosta elämäänsä tai löytää ratkaisuja ongelmiinsa. Vastaajat odottivat mielenkiintoisia aiheita, ratkaisuja ja apua ongelmiinsa, uutta sisältöä tai näkökulmia elämäänsä sekä vertaistukea tai työkaluja ongelmiinsa kuten riippuvuuksista selviämiseen.
Osanottajat olivat tyytyväisiä toimintaan. He kokivat yhteisöllisyyden, osallisuuden ja terveyden edistämisen näkökulman tärkeäksi ja olisivat olleet sitoutuneita jatkamaan muissa ryhmissä tai pitempikestoisessa toiminnassa. Joissakin ryhmissä osallistujat aloittivat esimerkiksi harrastamisen yhdessä. Muuten neljännen sektori toimijoiden tavoittaminen ilmiöpohjaisesti oli haastavaa, mutta mahdollista.
Kerran mukaan tulleet osallistuivat mielellään muihinkin toimintoihimme.
Tunnistimme, että neljännen sektorin kautta on mahdollista tavoittaa ihmisiä ilmiölähtöiseen toimintaan paikallinen ekosysteemi huomioiden. Mielenkiinnon kohteet yhdistävät ihmisiä. Huomasimme myös, että kerran mukaan tulleet osallistuivat mielellään muihinkin toimintoihimme. Onnistuimme aktivoimaan ja osallistamaan ihmisiä.
Ryhmien mainostamiseen panostettiin, osin maksullisella sosiaalisen median mainonnallakin. Osa yhteistyökumppaneista panosti myös mainontaan, ja silti osallistujia oli haasteellista saada ja sitouttaa toimintaan. Mainostaminen ei syystä tai toisesta tavoittanut kohderyhmää. Viestintää ryhmistä tehtiin koko ajan ja vasta useamman kuukauden jälkeen eri toimijat heräsivät kysymään ryhmätoiminnan sisällöstä. Viestintä on aloitettava ajoissa ja jatkettava koko toiminnan ajan.
Mieliteon koordinaattori Tiina Juutinen ja muutosvalmentajat Matti Halmetvaara, Seija Laakso ja Liisa Pietikäinen.
Ryhmätoiminta laajentaa parhaimmillaan ihmisten elinympäristöä, mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä, lisää elämän mielekkyyttä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmätoimintaan osallistumiseen voi liittyä epävarmuutta ja uskalluksen puutetta, kuten toiveita tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.
Toiveiden ja odotusten kautta ryhmätoiminnalle voi muodostua yhteinen tavoite, joka avaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja vaihtelevaan elämään. Halusimme tarjota pohjoissavolaisille muun muassa tietoiskuja, kokemuksellisuutta, vertaistukea ja mahdollisuuksia keskusteluun toiminnallisten, luovien ja teoreettisten menetelmien sekä tutustumiskäyntien kautta.
Olkoot toteuttamamme ryhmätoiminnat lähtölaukaus kohti terveellisempiä elämäntapoja ja hyvinvoivempaa Pohjois-Savoa.
LISÄTIETOJA
mieliteko@kuopio.fi