Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
#Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Lohduttavilla sanoilla on hirmuinen voima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

Kipeä totuus: Pohjois-Savo on yhä maamme sairain maakunta

Jaa artikkeli

Teksti: Katja Hedberg, kuvitus: Katja Hedberg ja THL

THL:n uudet sairastavuusindeksit ovat pohjoissavolaisittain yhä karmeaa luettavaa. Pohjois-Savo on muihin maakuntiin verrattuna edelleen huonoimmalla sijalla niin kokonaissairastavuudessa kuin mielenterveysindeksissä.

Maakunnan veturin Kuopion tilanne on sekin pysynyt huolestuttavana. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuopiolaiset pitävät perää niin sairastavuuden kuin mielenterveyden ongelmien tilastossa.

Pohjoissavolaisten mielen pahoinvointi verrattuna muihin suomalaisiin on hätkähdyttävää: seitsemän sairaimman kunnan joukossa on viisi kuntaa Pohjois-Savosta.

Valopilkkujakin on: Pohjois-Savossa kahdeksan kuntaa on pystynyt muuttamaan mielenterveysindeksiään paremmaksi. Rautalampi teki kuntalaistensa mielenterveydessä merkittävän pomppauksen ylöspäin. Myös Pielavedellä suunta kääntyi selkeästi kohti terveempää tulevaisuutta.  

 

Kolme Suomen karttaa, Pohjois-Savon alue hehkuu punaisena.

Pohjois-Savo hehkuu punaisena niin sairastavuusindeksin kuin mielenterveysindeksin luvuissa. 

kuopio petrasi hiukan, mutta ero ei kutistu

Pohjois-Savo on yhä Suomen sairain maakunta. Kipeä totuus paljastuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkistamista sairastavuusindekseistä, jotka kertovat tilanteen vuosilta 2017-2019.

Pohjois-Savon kokonaissairastavuuden indeksi on 129,6. Luku on korkeampi kuin yhdelläkään muulla maakunnalla. Luku myös paljastaa, ettei pohjoissavolaisten sairastavuudessa ole juuri tapahtunut käännettä parempaan: Vuoden 2016 tilastoissa indeksiluku oli 131,2.

Pohjois-Savon tilannetta synkistää myös maakunnan veturin Kuopion tilanne. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa Kuopio on sairastavuusindeksillään 125,3 yhä maamme sairain kaupunki. Seuraavaksi heikoimmat indeksiluvut ovat Oululla (113,4) ja Kotkalla (113,4). Vertailuna esimerkiksi Jyväskylän sairastavuusindeksi on 105,6 ja Joensuun 109,3. Pienintä sairastavuus on Espoossa (74,6) ja Helsingissä (80,4). 

Kokonaissairastavuudessa Rautavaara on maamme sairain kunta.

Kun Suomen kaikki kunnat laitetaan sairastavuusindeksin osalta keskinäiseen vertailuun, maan sairaimmaksi kunnaksi paljastuu Rautavaara indeksillään 190,3. Kolmanneksi sairain kunta on Tuusniemi (170,8) ja viidenneksi sairain Kaavi (165,4).

Myös mielenterveysindeksissä mielenterveysindeksissä Pohjois-Savo pysyy maan sairaimpana maakuntana. Mielenterveyden ongelmissa on kuitenkin hienoista laskua. Pohjois-Savon mielenterveysindeksi on nyt 144,7. Vuonna 2016 luku oli 153,9. Ero muuhun maahan on kuitenkin edelleen häkellyttävän iso. 

Suurimman sairastavuuden kaupungeissa yhteistä on, että vakavat mielenterveyden häiriöt ovat niiden asukkailla keskimääräistä yleisempiä. Mielenterveysindeksissä Kuopio onkin edelleen – vuoden 2016 tapaan – kaikkein sairain kaupunki yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa.

Indeksit kuvaavat kuntien sairastavuutta suhteessa koko maahan.

Kuopion mielenterveysindeksi on nyt 148,5. Suunta on kohti parempaa: vuonna 2016 luku oli 160,2. Valtakunnallisessa vertailussa muutos ei kuitenkaan juuri ilahduta, sillä ero muuhun maahan ei näytä kaventuvan. 

Mielenterveysindeksin osalta vertailu maan kaikkien kuntien kesken on pohjoissavolaisittain karmeaa luettavaa. Seitsemän eniten mielenterveysongelmia omaavan kunnan joukossa on viisi Pohjois-Savon kuntaa: Kaavilla ja Tuusniemellä ongelmia on eniten, ja häntäpäästä laskettuna sijoilla 5-7 ovat Rautavaara, Heinävesi ja Suonenjoki.

Indeksit kuvaavat kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan, jonka vertailuluku on 100. Mitä pienempi kaupungin, kunnan tai maakunnan luku on, sitä terveempää väestö on. Maamme 19:sta maakunnasta seitsemän indeksiluku on alle sata.

 

Pohjois-savon kartta, jossa kunnat eri väreillä mielenterveysindeksilukujen perusteella.

Pohjois-Savon kuntien mielenterveysindeksit vuodelta 2016 sekä 2017-2019.

 

joroinen ja siilinjärvi maakunnan terveimpiä

Kun Pohjois-Savon kuntia vertailee keskenään mielenterveysindeksin perusteella, ykköspaikalla on edelleen Joroinen, eli joroislaisilla on pohjoissavolaisista vähiten mielenterveyteen liittyviä ongelmia.

Joroinen on maakunnan ainoa kunta, jonka mielenterveysindeksi on alle sata.

Pohjois-Savoon vuoden 2021 alussa liitetty Joroinen on maakunnan ainoa kunta, jonka indeksi on alle sata. Nyt luku on 90,1. Kehitys tosin on edennyt hiukan huonompaan suuntaan. Vielä vuonna 2016 Joroisten luku oli 84,6.

Myös kakkossija on pysynyt tutulla kunnalla: Siilinjärven indeksi on 111,5, mutta Joroisten tapaan suunta on kohti huonompaa: edellisissä tilastoissa luku oli 104,1.

 

Kaksi THL:n mielenterveuysindeksin taulukkoa vierekkäin

Pohjois-Savo on mielenterveteen liittyvien ongelmien osalta maan sairain maakunta, Kuopio sairain kaupunki yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa.

 

rautalampi, Pielavesi ja keitele ilahduttavat

Ilahduttavaakin kehitystä tapahtuu. Todellisen pomppauksen kohti terveempää tulevaisuutta on tehnyt Rautalampi. Vielä vuonna 2016 rautalampilaisten mielenterveysindeksi oli maakunnan kolmanneksi heikoin 193,6. Nyt indeksiluku on 129,9 – paras kehitys koko maakunnassa.

Todellisen pomppauksen kohti terveempää tulevaisuutta teki Rautalampi.

Myös Pielavesi ja Keitele kulkevat kohti parempaa. Pielaveden indeksi on nyt 154,1, kun se vuonna 2016 oli 190,9. Keitele on kohentanut asukkaittensa mielenterveystilannetta ja pompannut indeksillään 112,8 maakunnan kolmostilalle. Vielä 2016 Keiteleen indeksi oli 132,7.

Kuopio sijoittuu indeksillään 148,5 maakunnassa 19 kunnan joukossa heikompaan puoliskoon.

Sairaimpien kuntien osalta Pohjois-Savon mielenterveystilanne ei ole muuttunut. Aiemmin Tuusniemi oli sairain ja Kaavi toiseksi sairain. Nyt osat vain vaihtuivat: Kaavi pitää perää, ja Tuusniemi on toiseksi viimeinen.

Kokonaisuutena Pohjois-Savon maakunnassa kahdeksan kuntaa on vuodesta 2016 pystynyt muuttamaan mielenterveysindeksiään paremmaksi. Yhdessätoista kunnassa tilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan.

 

Kaksi taulukkoa rinnakkain, Pohjois-Savon sairastavuusindeksi ja mielenterveysindeksi

Vasemmassa sarakkeessa on Pohjois-Savon kuntien sairastavuusindeksit, oikeassa sarakkeessa mielenterveysindeksit.

 

korona ei vielä näy, väestön ikä ei vaikuta

THL:n tuoreista tilastoista voi päätellä, että terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, sairaimmat Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä. 

Terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla.

Sairastavuuden erojen taustalla on elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Tulokset eivät vielä kerro koronaepidemian vaikutuksia, sillä aineisto tutkimuksiin koottiin ennen pandemiaa.

Sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän vakavaa sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat ja dementia. 

Pohjois-Savon murheenkryyni eli mielenterveysindeksi kootaan kolmesta luvusta: minkä verran ihmisiä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia, paljonko alueella on tehty itsemurhia tai hoitoon johtaneita itsemurhayrityksiä sekä minkä verran on myönnetty psyykelääkkeiden erikoiskorvausoikeuksia.

Indekseistä julkaistaan sekä ikävakioitu että ikävakioimaton versio. Ikävakioidut tulokset häivyttävät ikärakenteiden vaikutukset, joten tulokset soveltuvat alueiden väliseen vertailuun. Tässä uutisessa käytetyt numerot ovat ikävakioituja.

 

Avainsanat

mielenterveysmielenterveysindeksipohjois-savo