Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Kuntien terveysindeksit julki: ”Tämä uutinen lämmittää sydäntä, sillä ihmisethän Vieremällä ovat onnellisia!”

Jaa artikkeli

Teksti ja grafiikka: Katja Hedberg, Kuvat: Jenni Toitturi

Kunnanjohtaja Mika Suomalaisella on syytä iloon: Vieremä ponnisti mielenterveysindeksissä maan keskiarvon paremmalle puolelle kaikkien aikojen toisena pohjoissavolaisena kuntana ja liittyi näin Joroisten seuraan.

Kansallisen terveysindeksin tänään perjantaina julkistetuissa kuntaluvuissa on pohjoissavolaisittain muitakin valonpilkkuja – enemmän kuin koskaan aiemmin. Maakunnan veturi Kuopiokin kulkee, joskin hitaasti, oikeaan suuntaan.

Ilahduttava kehitys luo toiveikkuutta, vaikka tilastoista näkyy tuttu tosiasia: maamme sairaimmat ihmiset asuvat edelleen Pohjois-Savossa, ja Kuopio on isojen kaupunkien joukossa yhä se huonoimmin voiva.

Koko Pohjois-Savon tilanteesta muuhun maahan verrattuna kirjoitimme uutisen toukokuussa 2023. 

 

Ilme kertoo Vieremän kunnanjohtajan Mika Suomalaisen tunnelmat: ”Osa hyvinvointia on oikea asenne. Meidän pohjoissavolaisten pitää uskoa enemmän itseemme. Vieremän uudet mielenterveysindeksit ovat hieno asia, mutta meille vasta välietappi. Varaa ei ole pysähtyä. Ihmisten hyvinvointi täytyy pitää jatkossakin toimintojen keskiössä.”

 

Ensin hyvät uutiset:

Neljätoista Pohjois-Savon kuntaa on pystynyt kääntämään mielenterveysindeksinsä pienemmäksi tuoreissa, suomalaisten hyvinvointia laajasti kuvaavissa Kansallisen terveysindeksin taulukoissa, joihin on koottu tiedot vuosilta 2019-2021.

Vieremä ponnahtaa uusissa tilastoissa Pohjois-Savon yhdeksäntoista kunnan joukosta näyttävimmin esille. Sen mielenterveysindeksi 99,2 oikeuttaa pääsyn kastiin, johon jokainen kunta kovasti kurottaa.

Terveysindekseissä 100 on tärkeä vertailuluku, joka kuvaa koko maan keskiarvoa. Mitä enemmän kunnan indeksiluku on sadan alapuolella, sitä terveempiä sen asukkaat ovat muihin suomalaisiin verrattuna. Ja päinvastoin: mitä isompi kunnan luku on sataan verrattuna, sitä sairaampia ovat sen asukkaat.

Juuri nämä indeksit ovat Mieliteon synnyn, työn ja tarpeellisuuden perusta.

Vieremä alittaa vertailuluvun rimaa hipoen, mutta saavutus on pohjoissavolaisittain harvinainen ja muutos kunnan edelliseen indeksilukuun 135,2 hieno. Aiemmin keskiarvoluvun 100 on alittanut vain Joroinen, jonka tuore mielenterveysindeksi on edelleen hyvä, 81,4.

Pohjoissavolaisesta näkökulmasta tänä vuonna kelpaa tarkastella mielenterveysindeksin lisäksi sairastavuusindeksiäkin. Peräti kuusitoista Pohjois-Savon kuntaa on saanut aiempaa pienemmän sairastavuusindeksin, johon kootaan tiedot yhdeksästä eri sairaudesta syövistä diabetekseen ja sepelvaltimotautiin.

Kummassakin indeksissä onkin ilahduttavasti useita pohjoissavolaisia valonpilkahduksia. Juuri nämä indeksit ovat koko Mieliteko-ohjelman synnyn, työn ja tarpeellisuuden perusta.

Ennen kuntakohtaisten ilonaiheiden tarkastelua on kiinnostavaa kuulla, millä eväillä Vieremä onnistui kääntämään kurssinsa näin merkittävästi kohti hyvinvointia. 

 

”Kunnan tehtävä on huolehtia, että ihmiset ja yritykset voivat hyvin. Siksi uudet mielenterveysindeksimme ovat uskomattoman hieno asia. Parempaa palautetta ei työstään voi saada.”


Kunnanjohtajan aavistus osui oikeaan

”Sydämessä tuntuu nyt tosi lämpimältä”, huokaa Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen kuultuaan, kuinka ison hypyn Vieremä on Kansallisen terveysindeksin uusien lukujen perusteella tehnyt kohti terveempää tulevaisuutta.

Kunnan mielenterveysindeksi 99,2 ei ole ainoa hyvä uutinen. Myös Vieremän sairastavuusindeksi muuttui kohti parempaa. Kaksi vuotta sitten se oli 135,5, nyt 111.

Kohentuneet indeksit eivät tulleet kuntajohtajalle isona yllätyksenä.

”Minulla on jo pitkään ollut vahva tunne ja kokemus siitä, että ihmiset täällä Vieremällä ovat onnellisia. Hyvinvoinnin ilmapiirin on pystynyt aistimaan. Olen uskonut, että muutos kohti parempaa on mahdollinen.”

"Yksi hyvinvoinnin mittari on, onko ihmisillä intoa kokoontua yhteen."

Suomalainen on aistinut häivähdyksiä onnellisuudesta seuratessaan kuntalaisten aktiivista ja yhteisöllistä toimintaa muun muassa kyläparlamentissa, yhdistyksissä ja järjestöissä.

”Siellä ei surkutella vaan saadaan aikaan välillä uskomatontakin toimintaa upeasta harrastajateatterista alkaen. Sitä vahvuutta ja voimaa, jolla ihmiset yhdessä harrastavat, on mukavaa seurata. Myönteinen signaali on sekin, että myös nuoret osallistuvat aktiivisesti. Väkimääräämme nähden esimerkiksi hiihto ja yleisurheilu houkuttavat nuorisoa hyvin.”

”Hyvinvointihan koostuu tuhansista pienistä asioista. Yksi mittari on juuri se, onko ihmisillä intoa kokoontua yhteen ja harrastaa. Jos tällaista voimaa löytyy, perusasiat ovat kunnossa ja hyvinvoinnille on luotu hyvä perusta.” 

Hyvinvointi on työtä, hoitoa ja koulutusta

Mika Suomalainen sanoo miettineensä paljon, mistä ihmisten hyvinvointi kumpuaa.

”Meillä on se onni, että täällä on ollut pitkään työtä ja toimeentuloa. Maatalous ja teollisuus ovat vahvoja, ja palveluille on kysyntää. Palvelurakenne siis toimii. Kun tienesti ja elämän perusedellytykset ovat kunnossa, on voimaa huolehtia myös lähimmäisistä”, hän sanoo.

Vieremän työttömyysprosentti 6,7 onkin maakunnan alhaisin. Työstä ja yrityksistä puhuessaan Suomalainen nostaa esille tietysti Vieremän ja koko maakunnan lippulaivan, metsäkoneita valmistavan Ponssen.  

Kiitos kuuluu yrityksille, päättäjille, jokaiselle kuntalaiselle.

”Se on isoin työnantajamme. Ponssen yhdyskuntasuhteiden johtaja Juha Vidgren on osaltaan luonut upeasti hyvinvoinnin aktiviteetteja ja mahdollisuuksia siihen, että jokainen vieremäläinen voisi kokea olevansa osa yhteisöä. Kunta on saanut olla kaverina tässä tärkeässä työssä.”

Suomalainen suuntaa uusista indeksiluvuista kiitosta muillekin yrityksille, kunnan työntekijöille, jokaiselle kuntalaiselle mutta myös päättäjille.

”Heillä on ollut ymmärrystä ja rohkeutta tehdä viisaita päätöksiä. Elinkeinopuolelle on suunnattu tärkeitä panostuksia. Terveyspalveluissa on jo vuosia ollut hyvä tilanne, ja hoitoon pääsee. Koulupuolella varsinkin perusopetuksessa olemme huolehtineet, että henkilökuntaa riittää ja että oppilaita autetaan kaikissa tilanteissa”, hän listaa taustasyitä kunnan hyvälle kehitykselle. 

 

"Olen asunut useilla paikkakunnilla ja myös ulkomailla. Ylä-Savo on huippu paikkakunta olla ja elää. Olen ihmetellyt korkeita indeksilukujamme ja pitänyt erittäin tärkeänä niiden muuttamista. Nyt muutos on alkanut, ja siitä kiitos kuuluu jokaiselle vieremäläiselle.”


Ei passaa jäädä surkuttelemaan

Mika Suomalaisen mukaan hanketyölläkin voi olla vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin. Kolmivuotisen Hyvä-hankkeen tuloksena Vieremälle pestattiin hyvinvointityöntekijä.

Kiitosta saa myös Mieliteon työ.

”Mieliteon myötä saimme ymmärryksen mielen hyvinvoinnin laajuudesta sekä verkostomaisen toimintatavan tärkeydestä. Olemme vaalineet Mieliteon aloittamaa toimintaa kokoamalla eri toimijoita säännöllisesti yhteen. Tämä konkretisoi kunnan tavoitetta saada jokaiselle vieremäläiselle kaveri ja harrastus.”

”Mieliteko on herätellyt meitä uudenlaiseen ajatteluun, ja siksi jatkamme yhteistyötä hankkeen kanssa.”

Vaikka Vieremän kehitys lupaa hyvää, Suomalainen sanoo, että työ hyvinvoinnin eteen on vasta alussa.

"Mielen järkähtäminen ja sairastuminen ovat inhimillisiä asioita."

”Asia on pidettävä keskiössä. Meillä on signaaleja siitä, että nuorilla on haasteita jaksamisen kanssa. Mielen järkähtäminen ja sairastuminen ovat inhimillisiä asioita, joita varten meillä pitää olla valmiina tukiverkkoja.” 

Suomalainen näkee, että Pohjois-Savon tila maan sairaimpana paikkana kertoo myös asenteista.

”Emme voi tyytyä potemaan huonommuutta ja surkuttelemaan, ettemme saa tänne teitä, rautatietä ja investointeja. Itsetunto ja usko parempaan tulevaisuuteen rakentuvat myönteisyyden kautta sekä siitä, että osaamme iloita myös naapurin menestyksestä. Yhteisen hyvän näkökulmaa täytyisi nostaa enemmän esiin. Itseä pitää voida kehua, mutta välillä kaveriakin.”

”Ihmisinä emme ole muita huonompia. Indeksit ovat koko maakunnan kohdalla nyt kehnoja, mutta emme voi lähteä siitä, että tuomio on lopullinen.”  

 

Mielenterveysindeksiin kootaan kolme asiaa: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat. Taulukko kertoo, että Pielavesi, Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio ja Suonenjoki ovat pystyneet pitkäjänteisesti pienentämään mielenterveysindeksiään.

 

 

Sairastavuusindeksiin kootaan alueelliset tiedot yhdeksästä sairaudesta, joita ovat aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, diabetes, keuhkosairaus, mielenterveyden häiriöt, muistisairaus, sepelvaltimotauti, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus. Pohjois-Savon osalta voi varovaisesti päätellä, että maakunnan asukkaiden kokonaisterveys on kohentumassa.


Suonenjoki ja Pielavesi petraavat hienosti

Mika Suomalaisen näkemykset kunnan hyvinvoinnista käynevät osviitaksi monelle Pohjois-Savon kunnalle, joista suurin osa tosin näyttää löytäneenkin reitin oikealle polulle: neljätoista kuntaa on pienentänyt mielenterveysindeksiään.

Vieremän ohella suurin muutos kohti parempaa on tapahtunut Suonenjoella, Sonkajärvellä ja Pielavedellä. Erityismaininnan saa Suonenjoki, joka kohensi indeksiään Pohjois-Savon kunnista eniten. Myös Pielavesi on pitkin harppauksin noussut pois Pohjois-Savon sairaimpien kuntien joukosta. Pielaveden mielenterveysindeksi hipoi vielä vuonna 2016 kahtasataa, mutta on nyt 119,6. Hieno kehitys.

Mielenterveysindeksiään ovat kohentaneet maakuntamme kaikki muut kunnat paitsi Rautalampi, Tervo, Tuusniemi ja Siilinjärvi.

Kuopion kohdalla vilkkuu hennon toiveikas valo. 

Kuopion kohdalla mielenterveysindeksin taulukossa vilkkuu hennon toiveikas valo: sen luku on laskenut neljänneksi eniten Jyväskylän, Lahden ja Seinäjoen jälkeen.

Mielen hyvinvointi näyttää olevan muutamassa kunnassa aikamoista heiluriliikettä: Kaksi vuotta sitten Rautalammin indeksi koheni maakunnassamme eniten, mutta nyt tuli takapakkia: uusi indeksiluku 151,4 pudottaa Rautalammin Pohjois-Savon viidenneksi heikoiten voivaksi kunnaksi.

Mielenterveysindeksiin on koottuna tiedot kolmesta asiasta: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat. 

 

Pohjois-Savon kuntien hyvinvoinnin kehitys nousuineen ja laskuineen näkyy pitkän ajan indeksitaulukoissa.


Yleinen sairastavuus näyttää vähentyvän

Maakuntamme mielenterveys on isossa kuvassa kääntynyt paremmalle tolalle, ja samaa voi sanoa yleisestä sairastavuudesta: jopa kuudentoista Pohjois-Savon kunnan sairastavuusindeksi on pienentynyt. 

Sairastavuusindeksiin kootaan alueelliset tiedot yhdeksästä sairaudesta. Näitä ovat mielenterveyden häiriöiden lisäksi aivoverisuonitaudit, alkoholisairastavuus, diabetes, keuhkosairaus, muistisairaus, sepelvaltimotauti, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Sairastavuusindeksin suurin myönteinen yllättäjä on Rautavaara, jonka luku oli vielä edellisessä, vuosilta 2017-2019 kootuissa mittauksessa 190,3, mutta nyt 144. Muutos on merkittävä, vaikka rautavaaralaiset ovat siis yhä 44 prosenttia sairaampia kuin suomalaiset keskimäärin ja kolmanneksi sairaimpia Pohjois-Savossakin. 

Myös maakunnan veturi Kuopio ottaa, jos ei todellakaan harppauksia, niin ainakin oikeansuuntaisia kehitysaskelia. Kuopio on isojen, yli 50 000 asukaan kaupunkien joukossa kohentanut sairastavuusindeksiään toiseksi eniten Oulun jälkeen. Kuopion sairastavuusindeksi 120,5 ei silti Pohjois-Savon kuntien keskinäisessä vertailussa oikeuta kuin sijalle 10. 

Sairastavuusindeksi on kasvanut kolmessa kunnassa: Kiuruvedellä, Keiteleellä ja  Siilinjärvellä.

 

Maamme suurimmista kaupungeista vain kolme – Hämeenlinna, Joensuu ja Kuopio – ovat pystyneet määrätietoisesti laskemaan mielenterveysindeksiään.

 

 

Vain Kuopio ja Oulu ovat isoista kaupungeistamme pystyneet kahdessa viimeisimmässä mittauksessa pienentämään mielenterveysindeksiään.


Koko maan vertailussa kuva synkkenee

Pohjois-Savon kuntien myönteinen kehitys mielenterveys- ja sairastavuusindeksissä innostanee kuntia satsaamaan yhä enemmän hyvinvointiin.

Jotta kuva maakunnan asukkaiden voinnista suhteessa muihin suomalaisiin on totuudenmukainen, pitää Kansallisen terveysindeksin kuntakohtaisista luvuista nostaa esiin myös raskaat tosiseikat.

Suomessa on 295 kuntaa, jotka on terveysindekseissä pistetty jonoon paremmuusjärjestyksessä.

Mielenterveysindeksissä Joroinen säihkyy pohjoissavolaisittain kirkkaimmin sijalla 68. Upea saavutus. Vieremä on sijalla 151.

Joroinen säihkyy kirkkaimmin sijalla 68. Upea saavutus.

Listan loppupää on synkkää katseltavaa: 23:n heikoimman kunnan joukossa on kymmenen Pohjois-Savon kuntaa. Kaavilla ja Tuusniemellä on mielenterveyden ongelmia enemmän kuin missään muualla maassamme. Rautavaaralla ei mene paremmin: koko joukon neljänneksi viimeisin. Kymmenen sairaimman joukossa, seitsemäntenä, on vielä Tervo.

Koko maan sairastavuusindeksin tilasto ei ole sen lohdullisempi. Joroinen yltää maakuntamme terveimpänä vasta sijalle 180. Kaikki muut Pohjois-Savon kunnat ovat heikoimman kolmanneksen joukossa, ja listan hännänhuippuina tuttu trio: Tuusniemi, Kaavi ja Rautavaara – sekä Tervo jälleen seitsemänneksi sairain.

Vaikka Rautavaaralla asukkaiden vointi on siis selkeästi kohentunut, sei ei nosta kuntaa koko maan häntäsijoilta ylöspäin.

Entä maakuntamme keskus Kuopio? Suurten, yli 50 000 asukaan kaupunkien joukossa Kuopio on aiempien vuosien tapaan niin sairastavuusindeksissä kuin mielenterveysindeksissä maamme huonoimmin voiva. 

Hyvin varovaisesti voi päätellä, että Kuopion ero muihin suuriin kaupunkeihin on hiukan kaventumassa. Silti todellinen tilanne on Kuopiossa tunnistettava ja tunnustettava. Kaupungin mielenterveysindeksi 139,7 tarkoittaa, että Kuopiossa on noin 40 prosenttia enemmän mielenterveyteen liittyviä ongelmia kuin muualla maassa keskimäärin.

 

Kuopio pysyy edelleen niin mielenterveys- kuin sairastavuusindekseissä isojen kaupunkien joukossa maamme huonoimmin voivana kaupunkina.


Työkyvyttömyysjonon hännillä Rautavaara, Tuusniemi, Kaavi

Tänä vuonna julkistettu Kansallinen terveysindeksi peilaa suomalaisten hyvinvoinnin tilaa aiempaa laajemmin. Indeksiin kootaan tietoja THL:n, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä, ja se korvaa aiemmat THL:n Sairastavuusindeksin ja Kelan Terveyspuntarin.

Laajentuneen tietomäärän myötä kuntien uudet sairastavuusindeksit eivät kaikilta yksityiskohdiltaan ole aivan vertailukelpoisia aiempiin lukuihin. Tähän artikkeliin kootut vertailut kertovat kuitenkin kuntien kehityssuunnan. Mielenterveysindeksissä vertailu antaa kuntien tilasta luotettavan kuvan, sillä indeksiin kootuissa tiedoissa on vain vähäisiä muutoksia aiempaan.

Indekseissä on uutena asiana mukana Kelan laatima työkyvyttömyysindeksi. Se kertoo, minkä verran kullakin alueella on työkyvyttömyyseläkkeellä ja pitkillä, yli 90 päivän sairauslomalla olevia sekä ammatilliseen kuntoutukseen ohjattuja henkilöitä.

tilastoista näkee, että Sairastavuus johtaa usein työkyvyttömyyteen.

Kun Suomen 295 kuntaa laitetaan työkyvyttömyysindeksin perusteella paremmuusjärjestykseen, ovat kuntien väliset erot merkittäviä. Listan hännillä kolmen heikoimman indeksin saaneen kunnan nimet ovat taas tuttuja: Rautavaara, Tuusniemi, Kaavi.

Niiden indeksiluvut ovat hurjat: Rautavaara 228, Tuusniemi 223,7 ja Kaavi 207. Kelan mukaan kolmikon indeksi on viime vuosina vain kasvanut, eli tilanne heikentynyt maan keskiarvoon verrattuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat laittaneet merkille, että samat kunnat ovat häntäsijoilla niin sairastavuus-, mielenterveys- kuin työkyvyttömyysindekseissä. 

”Suurin osa työkyvyttömyydestä johtuu sairauksista, joita mittaamme sairastavuusindeksissä, joten on odotettua, että tulokset ovat samansuuntaiset”, kommentoi THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen

Tämän artikkelin indeksit ovat ikävakioituja eli niistä on häivytetty kuntien ikärakenne.