Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

Mieliteko 2.0: Täsmätyökykyvalmennus on matkalippu kohti parempaa työyhteisöä

Jaa artikkeli

Teksti: Milla Lähdeniemi, Juha Niiranen

Meistä jokainen voi elämän jossakin vaiheessa olla täsmätyökykyinen. Se tarkoittaa, että työkykymme on esimerkiksi sairauden tai mielenterveyden ongelmien myötä rajoittunut.

Mieliteon Humanistisen ammattikorkeakoulun tiimi tuo pohjoissavolaisille työpaikoille täsmätyökykyvalmennuksen, jonka tavoite on kehittää maakunnan työyhteisöjä yhä paremmiksi, osaavammiksi ja oivaltavammiksi täsmätyökykyyn liittyvissä asioissa.

Tämä artikkeli on neljäs osa viisiosaista juttusarjaa, jossa kerromme, millä tavoin Mieliteko 2.0 lisää pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

 

Nainen kurottaa tikkailta kohti post-it-lappuja, joihin on kirjoitettu englanniksi työelämää kuvaavia sanoja.
Vaikka työkyky olisi rajoittunut, on jokaisella työntekijällä taitoja, jotka hyödyttävät koko työyhteisöä. Mieliteon täsmätyökykyvalmennuksessa katse kohdistuu työntekijän vahvuuksiin. Valmennuksen tärkein tavoite on kohentaa silti yksittäisen työntekijän sijaan koko työyhteisöä. (Kuva: Pixabay)

 

Mitä uutta Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) tiimi tuo pohjoissavolaisille Työ ja mielen hyvinvointi  -ryhmähankkeessa?
Tarjoamme pohjoissavolaisille yrityksille täsmätyökykyvalmennuksen, jonka keskiössä ovat työyhteisöt. Kyseessä ei ole pelkästään koulutus, vaan matkalippu kohti parempaa työyhteisöä. Tuloksena voi olla tunne, että töissä on mahtava yhteishenki ja hommat sujuvat kuin tanssi.

Täsmätyökyvyn valmennuksessamme emme keskity yksittäiseen työntekijään. Tavoitteemme on yhdessä yrityksen johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa tunnistaa työyhteisöstä ja työn toiminnallisesta ympäristöstä tekijöitä, jotka altistavat työkyvyn osittaiseen tai täydelliseen menetykseen.

Työyhteisön toimivuuteen vaikuttavat muun muassa työntekijöiden väliset suhteet ja dynamiikka, työtavat ja työkulttuuri. Työntekijöiden työhyvinvointi on lopulta arkinen asia, jonka luomme ja jota vaalimme jokaisena työpäivänä.

Täsmätyökyvyn valmennuksissa syvennymme erityisesti mielen hyvinvointiin.

Täsmätyökykyvalmennuksessa haluamme kehittää työyhteisöjä ja -ympäristöä ja turvata näin jokaiselle sellaisen työn, jossa pääsee loistamaan omassa ainutlaatuisessa roolissaan ja täsmätyökyvyssään.  

Mieliteon täsmätyökykyvalmennuksissa syvennymme erityisesti mielen hyvinvointiin. Pyrimme vahvistamaan toimivia käytäntöjä ja synnyttämään avointa sekä sallivaa keskustelukulttuuria, joka on omiaan vahvistamaan työyhteisön hyvinvointia. Tässä vastuu esimerkkinä olemisesta kuuluu työpaikan johtohenkilöille, mutta vastuu toteuttamisesta jokaiselle työyhteisön jäsenelle.

Tarvittaessa keskitymme muihinkin työkyvyn riskitekijöihin, koska tavoitteemme on luoda työyhteisöjä, joissa jokainen voi toimia ja pärjätä omalla täsmätyökyvyllään.

Mitä täsmätyökyky tarkoittaa?
Kun puhumme täsmätyökyvystä, suuntaanne katseemme työntekijän vahvuuksiin sekä taitoihin ja korostamme jäljellä olevaa työkykyä. Aiemmin asiasta on käytetty enemmän termiä osatyökykyisyys.

Työntekijä, jonka työn tekemisen mahdollisuudet ovat heikentyneet, määritellään usein myös vajaakuntoiseksi tai puolikuntoiseksi. Työntekijän osatyökykyisyys voi johtua useista syistä. Taustalla voivat olla esimerkiksi vamma, sairaus, haastava elämäntilanne tai alentunut toimintakyky.

Harva selviää työuransa läpi täysin 100-prosenttisesti työkykyisenä.

Täsmätyökykyisiä ovat esimerkiksi sairauksista toipuvat, pitkäaikaissairaat, kehitysvammaiset, erityistä tukea tarvitsevat ja muut, joiden työkyky on jollakin tavalla rajoittunut.

Meistä jokainen voi jossakin elämänsä vaiheessa olla täsmätyökykyinen. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja harva selviää työuransa läpi täysin 100-prosenttisesti työkykyisenä.

Mielen hyvinvointia haastavat esimerkiksi liiallinen stressi, masennus, ahdistus ja uupumus, jotka voivat alentaa työntekijän työkykyä. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ovat mielenterveyden ongelmat.

 

Neljä ihmistä työskentelee keskittyneesti yhdessä pöydän ympärillä.
Täsmätyökykyvalmennuksen työpajoissa käytämme dialogista menetelmää, joka kannustaa ja innostaa osallistujia yhteiseen oivaltamiseen ja ratkaisukeskeiseen toimintaan. Haluamme olla luomassa avointa ja luottamuksellista keskustelukulttuuria työpaikalle. (Kuva: Pixabay)

 

Kenelle osahanke on tarkoitettu eli ketkä pääsevät valmennukseen mukaan?
Täsmätyökykyvalmennuksemme on suunnattu pohjoissavolaisten niin yritysten ja työpaikkojen johdolle, esihenkilöille kuin työntekijöille. Valmennukseen osallistuvan ryhmän suosituskoko on 10–12 henkilöä, mutta voimme räätälöidä valmennusta yrityksen tarpeisiin sopivaksi. 

Toivomme, että työsuojeluvaltuutetut ja -varavaltuutetut osallistuisivat mahdollisuuksiensa mukaan täsmätyökyvyn valmennukseemme. Myös luottamushenkilöt ovat tärkeä kohderyhmämme.  

Täsmätyökykyvalmennuksemme on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka haluavat olla askeleen edellä ja ehkäisemässä ennalta tilanteita, joissa työntekijän työkyky on vaarassa alentua. Ennalta ehkäiseminen tarkoittaa työyhteisön, työn sosiaalisten suhteiden ja työympäristön kehittämistä.

Miksi juuri he?
Mielitekohankkeen ensimmäisen vaiheen palautekyselyissä nousi selkeästi esiin tarve tukea työssäkäyvien mielen hyvinvointia.

Työyhteisöjä, työn sosiaalisia suhteita ja työympäristöä parantamalla voimme ennaltaehkäistä ja vähentää kuormitustekijöitä, jotka pahimmillaan johtavat työkyvyttömyyteen ja sairauspoissaoloihin.

Tiedämme, että todellinen vaikuttavuus saavutetaan ennaltaehkäisyn kautta eikä toimimalla vasta, kun mahdollisia ongelmia eli sairauspoissaoloja tai työkyvyttömyyttä ilmenee.

Mihin osahanke tähtää eli tavoitteet?
Luomme valmennuksen aikana yhdessä työyhteisön kanssa työpaikoille konkreettisen toimenpideohjelman, joka ei ole pelkkää sanahelinää vaan askel kohti pitkäaikaista muutosta.

Tavoitteemme on saada työpaikka kukoistamaan voimakkaana, työkykyä tukevana pilarina.

Toimenpiteemme tarkoitus on synnyttää työyhteisöjä, joissa ehkäistään ennalta työkyvyn alenemista ja korjataan riskitekijöitä. Tavoitteemme on saada työpaikka kukoistamaan voimakkaana, työkykyä tukevana pilarina sekä saada jokainen täsmätyökykyinen kokemaan onnistumisia osana työyhteisöä.

Täsmätyökykyä tukevassa työyhteisössä arvoina korostuvat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, erilaisuuden sekä monimuotoisuuden toteutuminen riippumatta siitä, millaisista taustoista työntekijät tulevat. 

Valmennukseen osallistuvat oppivat tunnistamaan, todentamaan ja kehittämään täsmätyökykyyn liittyviä avaintaitoja, jotka ovat ratkaisevassa roolissa paremman työyhteisön rakentamisessa. Taidoissa korostuvat avoimuus, vuorovaikutustaidot, muutosketteryys, kyky ajatella laaja-alaisesti, itsensä johtaminen, työkaverin tukeminen ja toiveikkuuden vaaliminen.

 

Etualalla seisoo nainen, jonka takana ihmisryhmä pitää Team-kylttiä.
Täsmätyökykyä tukevassa työyhteisössä hyväksyttäviä arvoja ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä erilaisuuden ja monimuotoisuuden hyväksyminen. Nämä toteutuvat jokaisen työntekijän kohdalla riippumatta siitä, millaisista taustoista hän tulee. (Kuva: Pixabay)

 

Millaisilla keinoilla tavoitteisiin tähdätään? 
Panostamme toimintaan, joka vastaa työpaikan tarpeisiin. Täsmätyökyvyn valmennus kulkee yritysten rinnalla prosessina, joka taipuu joustavasti työpaikan aikatauluihin. Toiminta räätälöityy helposti.

Keskivertomittaisesti noin puolen vuoden kestoinen valmennus sisältää kolme työpaikkakohtaista työpajaa, joiden pohjalta luomme yhdessä yrityksen kanssa työpaikalle oman toimenpideohjelman.

Työpajoissa käytämme dialogista menetelmää, joka kannustaa ja innostaa osallistujia yhteiseen oivaltamiseen ja ratkaisukeskeiseen toimintaan. Haluamme olla luomassa avointa ja luottamuksellista keskustelukulttuuria jokaiselle työpaikalle. 

Valmennuksemme taipuu joustavasti työpaikan aikatauluihin.

Työpajoissa tunnistamme olemassa olevia työyhteisön sekä työn käytäntöjä ja toimintakulttuuria koskevia tekijöitä, jotka voivat altistaa työkyvyn heikentymiseen. Lisäksi teemme kehittämisehdotuksia esille nousseisiin kysymyksiin. Täydennämme työpajoja välitehtävillä. Tarpeen mukaan lisäämme tietoa luentojen ja kyselyiden avulla.

Ketkä työskentelevät osahankkeessa? 
Osahankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Milla Lähdeniemi ja kehittäjälehtori Juha Niiranen Humakin Työyhteisöjen kehittäjäkoulutuksesta. Tiimissä yhdistyvät vankka kehittämisosaaminen ja syvällinen ymmärrys työyhteisöjen kehittämisestä.

Jos kiinnostuit valmennuksestamme, löydät Milla Lähdeniemen ja Juha Niirasen yhteystiedot verkkosivumme Humakin yhteystiedoista.

Suosittu Työyhteisöjen kehittäjä -osaamiskärki on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöjen kehittämisen -yksikköä. Osaamiskärjen painopisteitä ovat organisaatiokulttuurien kehittäminen, työyhteisöjen monimuotoisuus ja työurien pidentäminen sekä eettinen vastuu ja yhteisöllisyyden uudet muodot työelämässä.

Tarkastelemme työyhteisöjen kehittäjätiimissä työelämän ilmiöitä sosiaalisen, elettyyn elämään ja kokemuksiin pohjautuvan oppimiskäsityksen mukaisesti, ja sovellamme monipuolisia pedagogisia menetelmiä sekä useita tutkimuksellisia lähestymistapoja. 

Millä mielellä ja meiningillä tartutte työhönne? Mikä työssänne innostaa? Mikä pelottaa?
Työyhteisön ja työhyvinvoinnin kehittäminen on meille sydämen asia ja tarkoittaa osallisuuden vahvistamista, yhdessä tekemistä, kokemusten jakamista, keskustelua ja ennen kaikkea oppimisen mahdollistamista. Nämä periaatteet ovat kaiken Humakin tarjoaman koulutuksen ydinasioita ja arvoja, jotka innostavat meitä. 

Työyhteisön muodostavat koko henkilöstö ja esihenkilöt ylimpään johtoon asti. Kokemuksemme on, että jokaisella työntekijällä on arvokasta tietoa siitä, miten työelämää voi kehittää entistä paremmin sujuvaksi. Savolainen, kielellisesti rikas, tunneälykäs ja ihmisläheinen kulttuuri antaa meille erinomaiset lähtökohdat vastavuoroiselle kohtaamiselle valmennuksessamme. 

Odotamme innolla ja mielenkiinnolla toimintaa pohjoissavolaisten yritysten kanssa. Tartutaan toimeen yhdessä.

 

mielen hyvinvointia pohjois-savoon

Toukokuussa 2023 julkaistun Kansallisen terveysindeksin perusteella Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero muuhun maahan on hälyttävän iso.

Kesällä 2021 käynnistyneen, kymmenvuotiseksi suunnitellun Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tehtävä on siis kääntää maan sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.

Mieliteon ensimmäinen, kaksivuotinen ohjelmakausi päättyi elokuussa 2023. Toinen kausi alkoi lokakuussa 2023, jolloin käynnistyi kaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa ryhmähanketta. Kokonaisuuden sisällä on seitsemän eri toteuttajien vetämää osahanketta. Sairastavuutta lähestytään monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa kohderyhmissä.

Ensimmäisen ryhmähankkeen nimi on Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0”.  Sen keskiössä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta.

Toisen ryhmähankkeen nimi on ”Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0”.  Se painottuu yhdenvertaiseen osallisuuteen. Päätoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Kuopion kaupunki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää neljä vuotta.