Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Iisalmen Arska-täti - huima hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää. #unelmoidaanko: Nightwishin Tuomas Holopainen: "Elämän tarkoitus on unelmoida ja tehdä kaikkensa, että unelmat toteutuvat". Lue lisää. #Mielitekopodcast: Professori Arto O. Salonen pohtii hyvän elämän edellytyksiä. Kuuntele. Dissosiaatiohäiriö vei laulajan vuosiksi sumuun – terapia pelasti. Lue lisää. #Riisutaanko: Vapauta mielesi pelosta, häpeästä ja ennakkoluuloista. Lue lisää.
Mieliteko-median valkoinen logo

”Tarina kuopiolaisuudesta on sellainen, jollaiseksi kuopiolaiset itse sen sanoittavat”

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg

Kaupunginjohtaja Soile Lahti uskoo lujasti, että Kuopion korkeat mielenterveysindeksit on mahdollista kääntää terveempään suuntaan. Hän toivoo asiasta rohkeaa keskustelua, jossa muistetaan myös kaupungin lukuisat vahvuudet.

Lahden mukaan muutokseen on kolme avainta, jotka jokainen kuopiolainen voi ottaa käyttöönsä: kohtaamiset, yhteisöllisyys ja osallisuus. Ne eivät lisää vain hyvinvointiamme. Ne kohentavat alueemme elinvoimaisuutta ja turvallisuuden tunnettamme.

Ja ovat vahva ase aikamme kovaan ja koskettavaan ongelmaan, lisääntyvään syrjäytymiseen.

 

Nainen katsoo kameraan ja hymyilee hiukan.
Soile Lahden mielestä on hyvä muistaa, että mielenterveysindekseissä joka numeron takana on ihminen ja hänen läheisensä. ”Jokaiselle voi elämässä tulla vastaan asioita, jotka ovat liian raskaita kantaa. Syvä toiveeni on, ettei sellaisella hetkellä kenenkään tarvitsisi jäädä yksin. Että lähellä olisi joku, jonka kanssa taakan voisi yhdessä kantaa.”

 

Maailman paras kaupunki.

Soile Lahti kuvasi Kuopiota kolmella sanalla, kun hänet juuri oli valittu yksimielisesti uudeksi kaupunginjohtajaksi.

Hän mainitsee mielellään tutkimukset, joissa kerrotaan Kuopion elinvoimaisuudesta ja asukkaiden onnellisuudesta. 

Maailman parhaan kaupungin ja sen asukkaiden yllä leijuu kuitenkin varjo, jolla on ikävä nimi – sairastavuusindeksit.

Ei pidä erehtyä luulemaan, että Kuopiota puoli vuotta johtanut Soile Lahti ei tunnistaisi todellista arkea ainakin osan asukkaiden kohdalla eikä olisi ehtinyt sisäistää mielenterveysindeksien punaisina hehkuvia kuopiolaislukuja.

”Sairastavuuden lukuja ei ole syytä hävetä tai peitellä.”

Lahti luotsaa maamme sairaimpia kaupunkilaisia maamme sairaimmassa maakunnassa. Kipeä totuus tuli tutuksi jo Lahden edellisessä, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan pestissä, jossa hänen työpaikkansa oli antamassa uhkasakkoja Pohjois-Savon kuntiin muun muassa lastensuojelun työntekijämääristä ja nuorten psykiatristen palveluiden toimivuudesta.

”Sairastavuuden lukumme ovat kovat. Niitä ei voi kiistää, mutta ei meillä myöskään ole syytä hävetä tai peitellä asiaa. Kuten ei ole yhdelläkään ihmisellä, joka kärsii näistä ongelmista”, Lahti sanoo.

Hänen mielestään kysymys pitää nopeasti suunnata siihen, mitä asialle voi ja pitää tehdä paitsi alueellisesti, myös kansallisesti. 

”Iso toiveeni on, että asiasta ryhdytään keskustelemaan nykyistä rohkeammin. Tilannekuva on tiedostettava ja hyväksyttävä, ja ratkaisevia keinoja tilanteen muuttamiseen pitää etsiä.”

”Meidän on uskallettava pohtia yhdessä niitäkin keinoja, jotka eivät ole loppuun hiottuja ja jotka eivät ehkä ole edes toteuttamiskelpoisia. Mutta jos emme yritä, emme varmasti onnistu. Sisäisen yrittäjyyden kipinälle on nyt tilausta”, Lahti painottaa.

Milloin viimeksi tervehdit naapuria?

Soile Lahden mukaan tarina kuopiolaisuudesta on lopulta sellainen, jollaiseksi kuopiolaiset itse sen sanoittavat.

”Emme voi tyytyä puhumaan vain asioista, joissa olemme huonoja. Ja päinvastoin – emme saa unohtaa puhua kaikesta siitä, missä olemme hyviä. Mikään tilanne ei muutu itsekseen. Asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan”, Lahti sanoo.

”Muutos edellyttää tekoja. Ne voivat alkuun olla hyvinkin pieniä, samoin niiden vaikutukset. Mutta suunta kohti isompaa muutosta on saatu alkuun.”

”Asiat muuttuvat, kun niitä muutetaan. Muutos edellyttää tekoja.”

Lahden pohdintalistalla on kolme ratkaisun avainta hyvään kuopiolaiseen arkeen ja kaupunkilaisten hyvinvointiin: Kohtaamiset. Yhteisöllisyys. Osallisuus.

”Uskon lujasti ihmisten kohtaamisten merkityksellisyyteen”, Lahti sanoo ja näkee, että juuri kaupunginjohtajalla on mahdollisuus ja velvollisuuskin käyttää avaimia.

”Tehtäväni on herättää keskustelua ja nostaa esille asioita, joihin näen tarpeen yhdessä paneutua. Kaupungilla on iso rooli siinä, kuinka kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia ja paikkoja. Kaupunkihan nimenomaan on kohtaamisten alusta, kenenkään ei pidä antaa jäädä oman onnensa varaan.”

Myös seurakuntia ja eri järjestöjä Lahti pitää tärkeänä kohtaamisten tarjoajana.

”Toki pitää muistaa, että puhumme kaikille kuuluvasta tehtävästä. Ei sitä missään ole kirjoitettu vain yhden tahon vastuulle.”

Tässäkin Lahti aloittaisi suunnanmuutoksen pienestä.

”Hyvinvointi alkaa naapurin tervehtimisestä ja siitä, että ylipäätään välitämme kanssaihmisistä.” 

”Olemme jo hyvällä tiellä. Tutkimusten mukaan yhteisöllisyyden kokemus Kuopiossa on isojen kaupunkien vertailussa korkealla”, Lahti viittaa tutkimusyhtiö T-Median tekemään tilaustutkimukseen.

Osallisuus tuo arkeen turvallisuutta

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemus pitää Soile Lahden mukaan nostaa esille ja aina kaupunkien strategioiden ytimeen painavasta syystä:

”Ne linkittyvät vahvasti ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Aivan keskeinen osa kaupungin turvallisuutta on, että asukkaat voivat tuntea kuuluvansa johonkin viiteryhmään.”

”Nyt puhutaan paljon Helsingin katujengi-ilmiöstä. Eiköhän tämänkin ilmiön taustalla ole ainakin osaksi syrjäytymisen kokemus. Tunne siitä, että oma ryhmä jäi löytymättä”, Lahti pohtii.

"Perusturvallisuus Kuopiossa on hyvällä tasolla." 

Turvallisuus on aiheena noussut painokkaasti uutisiin ja päätöksentekoon, jopa kahvipöytäkeskusteluihin. 

”Arjen turvallisuus toteutuu, jos kaupunkilaiset kokevat, että päivittäisten asioiden hoitaminen sujuu ja palvelut riittävät. Taustalle tarvitaan paljon toimivaa viranomaistyötä, joka ei näy kaupunkilaisille, eikä tarvitsekaan näkyä.”

”Ymmärtääkseni perusturvallisuus Kuopiossa on hyvällä tasolla. Esiin ei ole noussut selkeää huolenaihetta verrattuna muihin kaupunkeihin.”

 

Nainen seisoo isossa portaikossa.
Hyvinvointi saa alkunsa Soile Lahden mukaan arkisista asioista – siitäkin, kuinka kohtaamme muut ihmiset. ”Osaisimmepa kannustaa toisiamme enemmän. Lukiossa eräs opettajani sanoi, että minulla on mahdollisuudet yltää ihan mihin tahansa. Muistan sen vieläkin. Näin kauas, yli kolmen vuosikymmenen päähän, voi tuollainen kannustus kantaa.”


Syrjäytyminen iskee turvallisuuden ytimeen

Syrjäytymisen ja vastakkainasettelun ehkäiseminen on kirjattu kokonaisturvallisuuden keskeiseksi osaksi myös Itä-Suomen visiotyöryhmän laatimaan loppuraporttiin. Vuonna 2022 työ- ja elinkeinoministeriön perustamaan työryhmään kuuluu laajasti eri toimijoita itäisestä Suomesta.

Viime vuonna valmistuneessa visiotyöryhmän raportissa esitetään, että itäiseen Suomeen tulisi luoda kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus. Sen alaa olisivat muun muassa ruokatuotanto, energiantuotanto, palvelut, logistiikka, terveydenhuolto ja viranomaisyhteistyö.

”Kunnilla on parhaat välineet vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin."

Soile Lahti esitti pian kaupunginjohtajan työn aloitettuaan osaamiskeskuksen paikaksi Kuopiota. Visiotyöryhmän loppupäätelmät kun olivat hänelle kovin tuttuja. Juuri samoja asioita hän nosti esille puhuessaan viime vuonna Pielaveden 150-vuotisjuhlassa:

”Kunnilla on paikallisena yhteisönä julkisen hallinnon parhaat välineet vaikuttaa ihmisten yhteisöllisyyden tunteeseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Tämä on tärkeää, sillä aikamme suurimpia hyvinvoinnin ja sisäisen turvallisuuden uhkatekijöitä on syrjäytyminen”, Lahti sanoi juhlayleisölle.

Nyt Lahti näkee syrjäytymisen aiheuttamat seuraukset yhä vakavampana uhkana.

”Syrjäytyminen horjuttaa turvallisuuden tunteemme syvintä, kovinta ydintä. Syrjäytymisen estäminen on keskeinen ongelma, joka meidän pitää pystyä ratkaisemaan alueellisesti ja kansallisesti. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä ja kumppanuutta”, hän sanoo.

Turvallisuus linkittyy mielen hyvinvointiin

Voiko Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden ymmärtää niin laajasti, että sen näkisi olevan yhteydessä jokaisen kuopiolaisen mielen hyvinvointiin? 

Kysymys saa Soile Lahden mietteliääksi.

”En ole mielenterveyden asiantuntija. Oman elämänkokemukseni perusteella kuitenkin näen, että tällainen yhteys on, jos tarkastelemme hyvinvointia henkisen kriisinkestävyyden kautta.”

Lahti toteaa, että koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Lähi-idän taistelut ovat jättäneet jäljen jokaisen henkiseen kriisinkestävyyteen.

”Laaja turvallisuuden tunne on heikentynyt, meillä kaikilla. Tämä nostaa erityisesti resilienssin merkitystä.”

”Laaja turvallisuuden tunne on heikentynyt, meillä kaikilla."

Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä sekä joustavuutta ja siten olennainen osa mielenterveyttä. Tässä ajassa sitä koettelevat uutena asiana ulkoapäin tulevat vaikuttamisyritykset.

”Hyvin voivalla ihmisellä on kapasiteettia tutkailla ja tunnistaa vaikuttamisyritykset. Mieli, joka ei voi hyvin, on alttiimpi ottamaan niitä vastaan ja sisäistämään totuutta vääristäviä mielikuvia.” 

”Meidän ei pidä suojella ihmisiä todellisilta kriiseiltä. Emmekä voi vältellä ikäviä asioita. Mutta kun vaikuttamispyrkimykset osaa tunnistaa, ne eivät kriisin hetkelläkään lisää turvattomuuden tunnetta. Kun on välineitä käsitellä tilannetta, turvallisuuden tunne voi jopa kasvaa.”

Pohjois-Savo on liian pieni pelikenttä

Ihmisen hyvinvointi, osallisuus ja turvallisuuden tunne linkittyvät Soile Lahden mukaan kiinteästi alueen elinvoimaisuuteen.

”Puhe elinvoimaisuudesta on äärettömän tärkeää. Se kytkeytyy nyt aivan uudella tavalla turvallisuuteemme. Kaikki, mitä tehdään alueemme elinvoimaisuuden eteen, on mitä suurimmassa määrin turvallisuusasia. Se määrittelee kuntien tulevaisuuden ja siten myös henkilökohtaisen näkymämme tulevasta.”

Mieliteossa on pohdittu, josko nuorten pohjoissavolaisten pahoinvointi on sidoksissa näköalattomuuteen: jos oma kunta ei tarjoa elinmahdollisuuksia eikä näkymää työn riittävyydestä, se todennäköisesti heijastuu mielialaan.

”Jos elinvoimaisuus puuttuu eikä oma kunta luo houkuttavaa näkymää tulevasta, se voi synnyttää nuoressa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta”, Lahti nyökkää ja näkee ratkaisuna katseen siirtämisen laajempaan kuvaan.

"Pitää ajatella isommin ja irtautua minäkeskeisyydestä."  

”Jos puhumme elinvoimaisuudesta miettimällä vain omaa pelikenttäämme, emme luo uutta. Pohjois-Savo ja Itä-Suomi ovat markkinoilla yksin aivan liian pieniä. Voimme pärjätä vain, jos hävitämme raja-aidat. Nykyisessä maailmassa pitää osata ajatella isommin, irtautua minäkeskeisyydestä ja opetella puhumaan laajemmin meistä, yhteisistä intresseistämme itäisessä Suomessa.”

Yhteistyön määrä on lisääntynyt itäisen Suomen maakunnissa, mitä Lahti pitää hyvänä asiana. Hän kertoo, että Kuopio on pohtinut yhdessä Joensuun kaupungin kanssa keinoja alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi.

”Korostamme vahvuuksiamme. Viestimme on, ettei täällä pelkästään kurjuutta ole  – päinvastoin ”, hän heittää.

”Meillä on tarve kansalliseen ravisteluun ja herättelyyn. Haluamme vahvistaa tunnetta siitä, että Kuopio ja Itä-Suomi ovat aidosti tärkeä osa Suomea.” 

Katse on käännettävä lapsiin ja nuoriin

Omaa hyvinvointiaan Soile Lahti vaalii arkisesti.

"Nukun riittävästi, liikun paljon, syön suurin piirtein terveellisesti, huolehdin palautumisesta ja lataudun luonnossa.”

”Poppakonstien sijaan siis pieniä tavallisia tekoja.”

”Poppakonstien sijaan pieniä tavallisia tekoja.”

Lahti uskoo, että ilman poppakonsteja myös Kuopion korkeat mielenterveysindeksit on mahdollista kääntää kohti maan keskiarvoa. Jos hän saisi käyttöönsä rajattomasti rahaa ja resursseja, hän tietäisi heti, kuinka korjaisi tilannetta.

”Uskon ennalta ehkäisemiseen. Siksi aloittaisin muutostyön lapsista ja nuorista. Olen huolissani alueemme nuorten mielenterveydestä. Tilanne pitäisi saada oikenemaan. ”

”Nuoruus on haavoittuva ja ratkaiseva elämänvaihe. Jos silloin saa apua mielen ongelmiin, on ymmärtääkseni vielä paljon tehtävissä. Mutta jos tuossa vaiheessa jää ilman apua, ongelmat vain kasvavat. Eikä se ole suuri menetys vain nuoren osalta. Se on tragedia koko yhteiskuntamme kannalta.”