Jaa artikkeli
Teksti: Katariina Moilanen, Hanna Seppänen
Haavoittavat kokemukset ovat yleisiä ja koskettavat meistä lähes jokaista. Ne voivat jättää jälkensä mieleemme.
Savonia-ammattikorkeakoulu tuo pohjoissavolaisille työpaikoille traumatietoisen kohtaamisen koulutuksen. Se tarjoaa välineitä tunnistaa, kuinka haavoittavat kokemukset vaikuttavat vuorovaikutukseen. Koulutus tarjoaa myös keinoja tukea toisiamme sekä rakentaa vahvempia ja tukevampia työyhteisöjä.
Tämä artikkeli on viimeinen osa viisiosaista juttusarjaa, jossa olemme kertoneet, millä tavoin Mieliteko 2.0 lisää pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Mitä uutta Savonia-ammattikorkeakoulun tiimi tuo pohjoissavolaisille Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähankkeessa?
Traumatietoisen kohtaamisen koulutuksemme tarjoaa välineitä tunnistaa, kuinka yksittäisen työntekijän tai työyhteisön haavoittavat kokemukset vaikuttavat vuorovaikutukseen. Koulutus tarjoaa myös keinoja tukea toisiamme sekä rakentaa vahvempia, tukevampia ja kestävämpiä työyhteisöjä.
Tarjoamme työssäkäyville pohjoissavolaisille työyhteisöille koulutusta traumatietoisesta työotteesta. Traumatietoinen kohtaaminen lisää ymmärrystä ja myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan, vahvistaa turvaa työntekijöiden, asiakkaiden, esihenkilöiden ja organisaatioiden tasolla ja luo näin haavoittavia kokemuksia ennaltaehkäisevästi kannattelevan työyhteisön.
Lisäämme koulutuksella työntekijöiden, johtajien ja lähiesihenkilöiden ymmärrystä haavoittavista kokemuksista, niiden vaikutuksista heihin itseensä, työntekijöihin, työyhteisöön sekä asiakkaisiin.
Haavoittavat kokemukset ovat yleisiä ja koskettavat lähes jokaista. Haavoittavalla kokemuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen sietokyky ylittyy. Tämä voi aiheutua esimerkiksi koulukiusaamisesta, läheisen menettämisestä tai sairastumisesta, onnettomuuteen joutumisesta tai irtisanotuksi tulemisesta. Ihminen kantaa kehossaan jälkiä tapahtumista, joita hän on kokenut elämänsä aikana. Kokemukset eivät välttämättä näy päällepäin.
Traumatietoisen toimintatavan voi yhdistää osaksi työyhteisön toimintakulttuuria.
Haavoittavat kokemukset voivat jättää jälkensä myös mieleen ja hermostoon ja näkyä esimerkiksi vireystilansäätelyn haasteina tai stressin sietokyvyn alentumisena. Hermoston terveydelle edulliset reagointitavat sisältävät joustavuutta ja palauttavat kehon turvan tilaan stressaavan tilanteen jälkeen. Näitä säätelytaitoja on mahdollista kehittää ja harjoitella.
Koulutus tarjoaa harjoitteita vireystilansäätelyyn. Koulutus lisää myös työyhteisöjen osaamista traumatietoisesta johtamisesta sekä siitä, kuinka esihenkilönä on mahdollista yhdistää traumatietoinen toimintatapa osaksi organisaation tai työyhteisön toimintakulttuuria. Toipumista tukeva ympäristö ja korjaavat ihmissuhteet mahdollistavat haavoittavista kokemuksista eheytymistä ja näin lisää hyvinvointia ja työssäjaksamista.
Kenelle osahanke on tarkoitettu eli ketkä pääsevät mukaan?
Traumatietoisen kohtaamisen koulutusten kohderyhmää ovat Pohjois-Savossa työssä olevat täysi-ikäiset henkilöt sekä yritysten asiakaspalvelutehtävissä toimivat työntekijät, johtajat ja esihenkilöt. Pääasiallinen kohderyhmä ovat organisaatiot, jotka kokevat hyötyvänsä traumainformoidun lähestymistavan koulutuksesta.
Miksi juuri he?
Kouluttamalla työyhteisöjä traumatietoiseen kohtaamiseen hyödyt ulottuvat laajalle. Koulutus parantaa yksilön hyvinvointia, mutta vahvistaa myös organisaatiota. Ymmärtämällä haavoittavien kokemusten vaikutuksia työntekijät osaavat paremmin tukea toisiaan ja kokevat tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä vahvistaa työyhteisöjen vuorovaikutustaitoja ja konfliktien ratkaisutaitoja.
Traumatietoinen työote voi lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa työilmapiiriä.
Tukemalla työyhteisöjen hyvinvointia voidaan vähentää työntekijöiden stressiä ja ehkäistä uupumusta, mikä voi vähentää sairauspoissaoloja. Kouluttamalla työyhteisöjä traumatietoiseen työotteeseen voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa työilmapiiriä, mikä voi sitouttaa työntekijöitä.
Koulutus antaa työntekijöille valmiuksia kohdata asiakkaat traumatietoisesti, joka lisää asiakkaiden turvan ja ymmärretyksi tulemisen kokemusta ja näin voi parantaa asiakaskokemusta ja tyytyväisyyttä palveluun.
Mihin osahanke tähtää eli tavoitteet?
Tavoitteemme on lisätä työntekijöiden, esihenkilöiden ja työyhteisöjen traumatietoisuutta ja tarjota keinoja ja menetelmiä traumatietoiseen kohtaamiseen. Tämä vahvistaa työyhteisön valmiuksia luoda turvallinen, tukeva ja empaattinen työympäristö kaikille.
Millaisilla keinoilla tavoitteisiin tähdätään?
Järjestämme esihenkilöille ja työntekijöille omat koulutuskokonaisuudet traumatietoisesta työotteesta.
Työntekijöiden ensimmäiset koulutukset pilotoidaan huhti-toukokuussa 2024. Koulutus sisältää viisi osiota, joissa käsittelemme muun muassa trauman perusteita, traumainformoidun lähestymistavan ymmärtämistä, asiakkaan kohtaamista traumatietoisen lähestymistavan mukaisesti sekä traumainformoidun lähestymistavan vaikutuksia työyhteisöön.
Esihenkilöille suunnatut koulutukset aloitetaan syksyllä 2024. Tämäkin koulutus sisältää viisi osiota, joiden aiheita ovat muun muassa trauman ymmärtäminen omasta, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta, traumatietoinen johtaminen sekä traumatietoisen lähestymistavan vaikutus organisaation toimintakulttuuriin.
Koulutus kestää 4-5 kuukautta. Osanottajat saavat todistukset koulutukseen osallistumisesta.
Ketkä työskentelevät osahankkeessa?
Osahankkeen projektipäällikkönä työskentelee Katariina Moilanen ja viestintäasiantuntijana Sonja Kärkkäinen. Koulutuksen asiantuntijoina työskentelevät Seija Laakso, Hanna Seppänen ja Mari Tuppurainen.
Millä mielellä ja meiningillä tartutte työhönne? Mikä työssänne innostaa? Mikä pelottaa?
Työmme tuntuu erittäin tärkeältä ja merkitykselliseltä. Koemme, että traumatietoisella kohtaamisella voi aidosti vaikuttaa ihmisten ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Muuttunut maailman tilanne korostaa traumatietoisen kohtaamisen merkitystä ja tärkeyttä. Haavoittavat kokemukset koskettavat suoraan tai välillisesti meistä jokaista. Haluamme osaltamme edistää turvaa ja ymmärrystä toisiamme kohtaan.
Kiinnostuitko traumatietoisen kohtaamisen koulutuksesta? Voit ottaa yhteytä hankkeen projektipäällikköön Katariina Moilaseen: puhelin 044 785 626, katariina.moilanen@savonia.fi
Toukokuussa 2023 julkaistun Kansallisen terveysindeksin perusteella Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero muuhun maahan on hälyttävän iso.
Kesällä 2021 käynnistyneen, kymmenvuotiseksi suunnitellun Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tehtävä on siis kääntää maan sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Mieliteon ensimmäinen, kaksivuotinen ohjelmakausi päättyi elokuussa 2023. Toinen kausi alkoi lokakuussa 2023, jolloin käynnistyi kaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa ryhmähanketta. Kokonaisuuden sisällä on seitsemän eri toteuttajien vetämää osahanketta. Sairastavuutta lähestytään monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa kohderyhmissä.
Ensimmäisen ryhmähankkeen nimi on ”Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0”. Sen keskiössä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta.
Toisen ryhmähankkeen nimi on ”Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0”. Se painottuu yhdenvertaiseen osallisuuteen. Päätoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Kuopion kaupunki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää neljä vuotta.