Jaa artikkeli
Teksti: Markus Laakso, kuvat: Tuuma-kustannus, Pixabay
Oletko miettinyt, miksi vastaat automaattisesti hymyllä hymyyn tai tulet ärtyisäksi, kun vastapuoli on ärtyisä? Kyse on tunnetartunnasta. Tunnetartunnat ohjaavat käyttäytymistämme päivittäin.
”Tunteet siirtyvät toisiin, ja tunteiden vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja elämään on merkittävä”, sanoo tunnetartunnoista kirjan kirjoittanut työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Anna Peltola.
”Viikko sitten sain tietää, että muutosneuvotteluiden lopputuloksena minut irtisanotaan työstäni. Koin koko muutosneuvotteluiden jakson todella stressaavaksi. Työyhteisömme ennen niin hyvä ilmapiiri muuttui raskaaksi ja negatiiviseksi. Tuntui siltä, että tilanteen spekulointi työkavereiden kanssa vain vahvisti omaa epävarmuutta ja ahdistuneisuutta.”
”Raskaat tunteet tarttuivat meihin jokaiseen. Aloin pian välttää toimistolle menoa kokonaan ja pyrin hoitamaan työni paljolti etänä. Tuntui siltä, etten jaksanut kantaa enää muiden murheita, kun en oikein tahtonut pärjätä omienikaan kanssa.”
Näin kuvailee esimerkkihenkilö tunnetartuntaansa Anna Peltolan kirjassa Tunnetartunta (Tuuma-kustannus, 2024). Tunnetartunta on ilmiö, jossa yksilö siirtää vuorovaikutuksen kautta tunteitaan tai mielialaansa toiseen henkilöön. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ilmeiden, äänensävyn, kehonkielen tai sanallisen viestinnän välityksellä.
"Erityisesti empaattisimmat ihmiset kokevat tunnetartunnat nopeasti."
Tunnetartunta voi olla myönteinen, kuten ilo, mielihyvä tai innostus, tai kielteinen, kuten stressi, vihaisuus tai ahdistus. Tunteiden peilautuvuus pohjautuu automaattiseen taipumukseemme tuntea empatiaa ja pyrkiä yhteyteen toisen ihmisen kanssa sosiaalisissa tilanteissa – olemmehan laumaeläimiä.
”Herkkyys omille ja muiden tunteille vaihtelee yksilöittäin. Erityisesti empaattisimmat ihmiset kokevat tunnetartunnat nopeasti, kun jollekin toiselle se saattaa olla vaikeampaa. Tunne yhteydestä on säilynyt tärkeänä läpi ihmisen evoluution. Eristäytyminen, joka liittyy moneen mielenterveyden häiriöön, vähentää tunnetartuntoja ja yhteyttä muihin ihmisiin. Se lisää mielen pahoinvointia entisestään”, Peltola sanoo.
Tunnetartuntojen puute ravistaa mielen hyvinvoinnin tasapainoa. Yhtä lailla kielteiset tunnetartunnat voivat olla haitallisia, jos niitä ei tunnisteta tai osata käsitellä oikein.
Työyhteisössä jokaisen tulisi olla perillä tunnetartunnoista vähintään ilmiönä, koska tunnetartunnat vaikuttavat suoraan työilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Vastavuoroisuus nousee avainasemaan työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
”On tärkeää ymmärtää, kuinka toisten tunnetilat vaikuttavat meihin. Haluamme välillä sulkea silmämme tai ajatella, että tämä asia ei koske minua, mutta tunnetartuntojen tunnistamisen vastuu on yhteinen”, Peltola sanoo.
Työyhteisössä, kuten muissakin ryhmissä, validoiva vuorovaikutus on käänteentekevä. Validoiva vuorovaikutus tarkoittaa sosiaalista kanssakäymistä, joka vahvistaa, tukee ja hyväksyy toisen tunteita, kokemuksia ja näkemyksiä. Tällainen empaattinen sanaton tai sanallinen viestintä, joka auttaa toista tuntemaan itsensä kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi, edistää terveitä ihmissuhteita ja lisää yksilöiden välistä luottamusta.
”On tärkeää ymmärtää, kuinka toisten tunnetilat vaikuttavat meihin."
Validoivaa vuorovaikutusta voi osoittaa esimerkiksi keskittymällä ja kuuntelemalla toisen huolta, ilmaisemalla myötätuntoa ja hyväksymällä toisen tunteet sellaisina kuin ne ovat – hyppäämällä vastapuolen kenkiin.
”Erilaisuus on lähtökohtaisesti rikkaus, mutta se tuo työyhteisöön myös haasteita. Tunteiden validointi on viesti siitä, että hyväksymme toisen tunteet, vaikka olisimmekin eri mieltä jostain asiasta. Validointi on tärkeää myös meille itsellemme: meidän on hyvä oppia oikeuttamaan tunteemme ja suhtautua niihin hyväksyvästi sen sijaan, että vähättelisimme, vertailisimme ja kritisoisimme niitä”, Peltola muistuttaa.
Peltola nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa henkilö kokee kriisin, ja toinen ei suostu hyväksymään hänen tunnehätäänsä. Tällöin on löydettävä keino, jolla nämä kaksi ihmistä kohtaavat toisensa paremmin. Kummankin on oltava valmis kommunikoimaan ja olemaan joustavia toistensa tarpeiden suhteen.
"Jotkut tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta tunnetaitojen kehittämisessä kuin toiset."
”Tämä edellyttää luottamusta, joka kehittyy ajan myötä ja kokemuksen kautta. Kriisin kohdannut henkilö voi avata hieman tilannettaan ja pyytää tukea tai ymmärrystä. Useimmat ihmiset ovat taipuvaisia empaattisuuteen ja auttamiseen. Toisten tunnetiloja voi oppia kunnioittamaan ja ymmärtämään, mutta se voi vaatia tietoista ponnistelua ja empatian harjoittamista”, Peltola sanoo.
Työyhteisössä, jossa vallitsee avoin ja myötätuntoinen ilmapiiri, jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi. Kun tunnelma on välitön, ymmärtäväinen ja salliva, asioista on helpompi puhua ääneen. Avoin keskustelu vähentää väärinkäsitysten riskiä ja edistää ymmärrystä erilaisten ihmisten välillä.
”On hyvä huomioida, että jotkut tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta tunnetaitojen kehittämisessä kuin toiset. Tätä työyhteisö voi tukea erilaisilla koulutuksilla ja tukitoimilla. Olemme tosi erilaisia tunneasioissa."
Tunteiden merkitys ja vaikutus mielen hyvinvointiin ymmärretään ja huomioidaan nykyään paremmin kuin aiemmin. Samaan aikaan työelämä on kehittynyt jatkuvasti vaativammaksi ja hektisemmäksi. Odotukset ja osaamisvaatimukset työntekijää kohtaan ovat kasvaneet, eivätkä resurssit ole aina tasapainossa työnantajan asettamien tavoitteiden kanssa.
Paineita kasautuu monesta suunnasta. Jatkuva muutos lisää kuormitusta, vaikka muutos olisi myönteinen.
”Ennen vanhaan tunteista ei välttämättä puhuttu avoimesti. Tunteiden patoaminen voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin ja vaikeuttaa työilmapiirin sekä yhteistyön rakentamista työyhteisössä. Nykyään tajutaan paremmin, että tunteet eivät ole este työnteolle, vaan ne voivat olla voimavara, kunhan niitä käsitellään ja ilmaistaan rakentavasti”, Anna Peltola sanoo.
"Jokaisella työntekijällä on vastuu omista tunteistaan ja niiden säätelystä."
Ymmärtäväinen suhtautuminen kollegoihin edistää avoimuutta, luottamusta ja hyvinvointia työyhteisön sisällä. Turvallinen ja tunteita hyväksyvä ilmapiiri vaikuttaa myönteisesti yhteistyön sujuvuuteen ja työskentelyn tehokkuuteen.
”Jokaisella työntekijällä on vastuu omista tunteistaan ja niiden säätelystä, mutta myös työyhteisön ilmapiirin rakentamisessa ja ylläpitämisessä.”
Tunteiden esille tuomisessa on muistettava, mitä on suotavaa tuoda työpaikalle ja mitä ei. On syytä punnita, millaisia tunnetartuntoja haluaa muille jakaa ja millaisille itse altistua.
”Lainsäädäntömme antaa selkeät raamit, millainen käytös on työpaikalla hyväksyttävää. Epäasialliseen käytökseen on puututtava työnantajan toimesta, ja sen on oltava selkeästi kiellettyä. Isoissa muutostilanteissa on tärkeää huomioida työntekijöiden tuntemukset. Epävarmuus, jännitys ja ahdistus ovat yleisiä tunteita tällaisissa tilanteissa”, Peltola sanoo.
Anna Peltola käsittelee Tunnetartunta-kirjassaan negatiivisista tunnetartunnoista eroon pääsemistä varsin kattavasti. Tunnetartuntoja voi harjoitella tietoisesti hallitsemaan. Ensin on opittava tunnistamaan ja tiedostamaan omat tunteensa ja erottamaan ne muilta tulevista tunnetartunnoista.
Jos työpaikalla vallitsee ahdistava ja omaan hyvinvointiin vaikuttava ilmapiiri, on käänteentekevää havaita, että kyseessä eivät välttämättä ole omat henkilökohtaiset tunteet, vaan tuntemukset ovat voineet peilautua työkaverilta tai ympäristöstä. Tällöin on helpompi suhtautua tilanteeseen rauhallisemmin ja etääntyä tunnetaakasta.
”Vaikka emme voi kontrolloida tunteitamme, voimme vaikuttaa käytökseemme ja toimintaamme."
”On olemassa kehollisia harjoitteita ja tekniikoita, kuten hengitysharjoituksia ja rentoutumismenetelmiä, jotka auttavat purkamaan stressiä ja kehon jännitystä. Ensimmäinen askel on kuitenkin tunnistaa, että kyseessä on toisen tunnetila eikä oma, mikä voi jo itsessään tuoda helpotusta”, Peltola sanoo.
Työyhteisö hyötyy myönteisten tunnetartuntojen levittämisestä, joita esimerkiksi iloiset tervehdykset ja hymyt tuottavat. Ne ovat helppoja tapoja luoda positiivista kontaktia toiseen ihmiseen ja auttaa levittämään iloa.
”Vaikka emme voi kontrolloida tunteitamme, voimme vaikuttaa käytökseemme ja toimintaamme olemalla aina asiallisia ja ystävällisiä", Peltola huomauttaa.
Koronan ja tekniikan kehityksen myötä etätyöskentelyn suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ihmiset tapaavat toisiaan yhä harvemmin myös sosiaalisen median suomien mahdollisuuksien ansiosta. Peltolan mukaan tutkimukset osoittavat, että videovälitteisesti tunteet eivät tartu yhtä tehokkaasti ja suoraan kuin kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.
”Peilaamisen osuus vuorovaikutuksessa on tärkeää. Teemme paljon tulkintoja mikroilmeistä, asennoista ja äänensävystä erityisesti tuttujen ihmisten kanssa. Tutkimusten mukaan älylaitteiden ja videokuvan varassa oleminen vähentää tunnetartuntaa. Kamera auttaa, mutta monissa työpaikossa voi olla tilanne, jossa osallistuja on musta ruutu, mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta entisestään”, Peltola sanoo.
"Tutkimusten mukaan älylaitteiden ja videokuvan varassa oleminen vähentää tunnetartuntaa."
Maailma on mennyt sosiaalisen median aikakaudella jatkuvasti yksilökeskeisempään suuntaan. Hyväksyntää – niin tunteiden kuin itsensä – haetaan yhä enemmän sometykkäyksillä, -kommenteilla ja -reaktioilla. Myös kommunikointi on siirtynyt isoksi osaksi verkkoon fyysisten tapaamisten sijasta. Kun mikroilmeisiin, eleisiin ja äänensävyyn liittyvä informaatio puuttuu, riski väärinkäsityksille ja tunteiden leimahtamiselle kasvaa.
Some ympäristönä voi olla ihmisiä etäännyttävä ja siten toimia empatian esteenä, mikä tekee helpommaksi olla epäkohtelias tai jopa julma verkossa, kun toista ei koeta samalla tavalla läsnä olevana ihmisenä kuin kasvotusten kohdatessa. Sillä voi olla suora vaikutus mielenterveyteen. Perustarve ihmisten väliseen yhteyteen ja kuulluksi tulemiseen on keskeistä sosiaalisen ja psykologisen hyvinvoinnin kannalta. Se miltei määrittää koko ihmislajin.
Mieliteon Kuopion kaupungin tiimi järjestää maksuttomia mielen hyvinvoinnin muutosvalmennuksia pohjoissavolaisille työpaikoille ja työssäkäyville. Valmennusten tavoite on lisätä osallistujien voimavaroja ja ymmärrystä mielen hyvinvoinnista sekä edistää työssä jaksamista ennaltaehkäisevästi.
Millaisia asioita nostaisit esiin työhyvinvoinnin valmennuksissa psykologina ja psykoterapeuttina, Anna Peltola?
”Tärkeitä teemoja työpaikoilla ovat muun muassa itsensä johtaminen, erilaisuuden hyödyntäminen ja mielen hyvinvoinnin johtaminen. Jos pitää tunnetartunnan keskiössä, keskittyisin kertomaan, mikä tämä ilmiö on, mitä jokaisen tulisi tietää siitä ja millaisia vaikutuksia tunnetartunnoilla voi olla työympäristössä. Meiltä jokaiselta löytyy kokemuksia tunnetartunnoista. On hyvä miettiä, miten ne tuodaan näkyväksi, koska se on ainut tapa päästä niihin kiinni”.
”Tiedostamattomat tunneilmiöt kuormittavat meitä eniten."
”Tiedostamattomat tunneilmiöt kuormittavat meitä eniten, ja me kannamme niitä mukanamme. Niiden havaitseminen ja sanoittaminen auttavat käsittelemään tunteita rakentavasti ja luomaan myönteisempää ilmapiiriä työyhteisössä.”
Peltola hyödyntää tunnetartuntaosaamistaan omassa työssään monin tavoin. Hän kokee tehtäväkseen tarjota tukea ja ohjausta tunneasioissa ja hätätilanteissa. Tämän takia hän pyrkii heijastamaan asiakkaaseensa turvallisuuden ja rauhan tunteita, jotka edistävät mielen hyvinvointia. Samaa rauhoittavaa roolia hän suosittelee esihenkilöille työpaikoilla.
”Hätätilassa kielteiset tunteet, kuten ahdistus, ärtymys ja kiire korostuvat, joten on tärkeää tiedostaa tilanne, löytää keino rauhoittaa itsensä ennen kuin kohtaa tiimin ja välttää eskaloituminen. Sen jälkeen on hyvä varmistaa, että tilanne on hallinnassa ennen kuin jatketaan eteenpäin”, Peltola sanoo.
Kullekin työyhteisön jäsenelle muovautuu oma roolinsa. Jotkut saattavat olla äänekkäitä, kärkkäitä ja paljon tilaa itselleen ottavia, kun taas toiset ovat rauhallisempia, sovittelevampia ja vähemmän räiskyviä. Joidenkin hartioille laskeutuu toisten tukena olevan viitta. Heidän on oman jaksamisensa kannalta tärkeää tunnistaa rajansa ja osata ilmaista ne tarvittaessa muille.
”On oleellista osata sanoa joskus ei ja asettaa omat tarpeet etusijalle. Palautuminen on myös olennaisen tärkeää. Kuormitukselle on löydettävä vastapainoa ja palautumisaikaa”, Peltola summaa.