Vipuvoimaa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa EU:lta logo sivuston oikeassa yläreunassa ELY-logo sivuston oikeassa yläreunassa
Amorphisin Tomi Joutsen: "En anna paniikkihäiriön haitata elämää". Lue lisää. #Halataanko: Sosiaalinen kosketus on ystävyyden liima. Lue lisää. Kiekkosentteri Aapeli Räsäsen kotona ei ollut kiellettyjä puheenaiheita. Lue lisää. Huimaa: Pohjois-Savo täyttyy pienistä hyvistä teoista. Lue lisää
Mieliteko-median valkoinen logo

Unen voimalla kohti kovaa unelmaa

Jaa artikkeli

Teksti ja kuvat: Katja Hedberg 

Onko syytä huoleen, jos tarvitsee päiväunia, nukkuu kymmenen tuntia yössä ja herää silti väsyneenä?

Kysymys piinasi Joel Naukkarista, joka selvitti unitarpeensa. Tulokset saatuaan iltarutiinit ja unirytmi piti laittaa uusiksi. Helppoa se ei ollut, mutta nyt hän herää ilman kelloa ja pursuaa energiaa heti aamusta. 

”Hyvä uni muutti arkeni ja minua ihmisenä. Tämä on niin palkitsevaa, etten halua palata aiempaan”, sanoo moneen ehtivä Naukkarinen. Hän valmistui keväällä lääkäriksi Kuopiossa, työskentelee väitöskirjatutkijana ja on soudun moninkertainen arvokisamitalisti, joka käyttää urheiluun 55 tuntia viikossa.

Tavoite on kovin mahdollinen – olympiakulta.

 

Hyväntuulinen mies katsoo kameraan hymyillen.

Uusi unirytmi on jättänyt jälkensä niin Joel Naukkarisen jaksamiseen, vireyteen, mielialaan kuin muistiin ja kykyyn ratkaista ongelmia. Persoonakin muuttui: ”Viihdyn aiempaa paremmin ihmisten keskellä. Sosiaalisuudestani on kasvanut jopa uusi voimavarani.”

 

Joel Naukkarinen, 29, luuli pitkään olevansa iltaihminen. Ja mukavia illat olivatkin.

”Tykkäsin siitä, että kun päivän askareet oli tehty, jäljellä oli vielä paljon vapaata aikaa”, hän palaa seitsemän vuoden taakse.

Mutta jokin mätti lääketieteen opiskelijan arjessa. Unien pituus heitteli, eikä väsymys väistynyt edes kymmentuntisten yöunien jälkeen. Uupumisen paikkailu päiväunilla ei auttanut.

Naukkarinen kutsuttiin Suomen maajoukkueen soutajana Olympiakomitean urheilijapäiville, jossa hän tutustui unilääkäri Henri Tuomilehtoon. 

”Kerrottuani hänelle väsymyksestäni päädyimme tutkimaan, olisiko kasvaneen unitarpeeni taustalla jokin sairaus. Sellaista ei onneksi löytynyt. Väsymys johtui kovasta treenikuormituksesta. Sain ohjeen selvittää kokeilujen kautta, mikä olisi juuri minulle oikea unimäärä.”

”Uuden unirytmin omaksuminen ei käynyt käden käänteessä.”

Epäsäännöllisten unien sijaan Naukkarinen asetti tavoitteeksi nukkua joka yö kahdeksan tuntia. Sitten nukkumisaikaa lisättiin 20 minuuttia, kolmeen otteeseen.

”Nyt nukun joka yö yhdeksän tuntia ja pidän tietoisesti unirytmini säännöllisenä.” 

Naukkarinen yllättyi unitutkimuksen tuloksista, joiden mukaan hän on herkkäuninen ja tarvitsee pitkät yöunet.

”Sekin yllätti, etten oikeasti ole lainkaan iltaihminen.” 

Naukkarinen tunnustaa, ettei uuden ja tinkimättömän unirytmin omaksuminen käynyt käden käänteessä.

”Alkuun piti opetella priorisointia, ja edelleenkin rytmin toteuttaminen vaatii keskittymistä. Mutta vaikutus hyvinvointiin ja fyysiseen kehittymiseeni on ollut niin palkitseva, etten halua palata aiempaan.”

 

Mies lääkärintakissaan istuu potilaan tutkimusvuoteella.

Joel Naukkarinen valmistui viime keväänä Kuopiossa lääkäriksi. ”Vaikeat projektit ovat nyt minulle tavoittelemisen arvoisia juttuja, joihin minulla on palava motivaatio osallistua”, hän kuvaa uuden elämänrytminsä vaikutuksia vireystilaansa. (Kuva: Marika Makkonen) 

 

Hyvä uni teki paremmaksi seuramieheksi

Joel Naukkarisen äänestä kuulee innostuksen, kun hän kertoo nykyisen unirytminsä vaikutuksista jaksamiseen ja vireyteen.

”Työskentelen, opiskelen ja treenaan aiempaa paljon tehokkaammin. Mielialani on parempi ja kognitiiviset kykyni selkeästi korkeammalla tasolla. Myös ongelmanratkaisukykyni ja muistini ovat parantuneet”, hän listaa hyvän unen vaikutuksia.

Naukkarinen tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian yksikölle. Väitöstyössään hän tutkii väsymyksen tunteen syntymistä aivoissa ja sitä, kuinka siihen voidaan vaikuttaa.

”Työskentelen, opiskelen ja treenaan aiempaa tehokkaammin.”

”Sen sijaan, että uudet haasteet herättäisivät pakokauhua ja tuntuisivat mahdottomilta esteiltä, asetan tavoitteeni aiempaa korkeammalle.”

Uudenlainen jaksaminen on heijastunut kiinnostavalla tavalla myös Naukkarisen persoonaan ja hänen tapaansa olla ihmisten seurassa.

”Hakeudun aiempaa useammin vuorovaikutustilanteisiin, joissa kohtaan ihmisiä ja saan kokea kanssakäymistä. Uskoisin, että lisääntyneen rohkeuteni ja avoimuuteni myötä olen aiempaa parempaa seuraa.”

 

Kaksi miestä vierekkäin katsoo suoraan kameraan

Unilääkäri Henri Tuomilehdon (vas.) ohjeiden mukaisesti Joel Naukkarinen sulkee iltaisin hyvissä ajoin älylaitteet ja vaalii hyvää untaan myös muun muassa rytmittämällä ruokailun aina samaan aikaan. 

 

Hyvä uni muuttaa myös ruokarytmin

Millainen on arjen rytmi, josta Joel Naukkarinen ammentaa tuloksekasta jaksamista paitsi väitöstyöhön, myös 55-tuntiseen treeniviikkoonsa?  

Unilääkäri Henri Tuomilehdon ohjeen mukaisesti  Naukkarinen rauhoittaa iltansa älylaitteiden käytöstä. Hän menee nukkumaan puoli yhdentoista aikaan ja herää kuutena päivänä viikossa ennen kahdeksaa, ilman kellonsoittoa.

”Se on palkitseva ja stressitön tapa aloittaa päivä, kuin olisi lomalla.”

Herättyään Naukkarinen ei loikoile vuoteessa vaan nousee heti ylös. Kirkasvalolamppu päälle, tuhti aamupala – ja viiden tunnin intensiivinen työjakso tai kova treeniohjelma käyntiin. 

”Olen tehokkaimmillani heti aamulla, johon ajoitan tärkeimmät harjoitukseni, kirjoitustyöt ja tutkimukset.”

”Syön kuusi ateriaa päivässä.”

Iltapäivän tukevan lounaan jälkeen vireystila luontaisesti laskee. Naukkarinen ei taistele väsymystä vastaan, vaan tekee syvärentoutusharjoituksen, jonka aikana hän lähes nukahtaa.

”Se virkistää, lataa aivot ja auttaa pysymään aktiivisena loppupäivän. Illalla tuhdin illallisen jälkeen olo on jo niin raukea, että vuode oikein kutsuu nukkumaan.”

Henri Tuomilehto painottaa potilailleen ruokailun merkitystä vireystilan säilyttämisessä ja energisyyden hallinnassa. Naukkarinen on tässäkin sisäistänyt oppi-isänsä metodit.

”Nukkumisrytmin muutos ohjaa uudenlaisiin valintoihin myös ruuan suhteen.”

”Edistän untani ruokavaliolla. Syön kuusi ateriaa päivässä. Hyväksyn, että lounaan ja illallisen jälkeen hiilihydraatit saavat aikaan väsymystilan. Se edistää palautumista treeneistä. ” 

Pienillä askelilla kohti isoa muutosta

Joel Naukkarisella on vinkki heille, jotka kaipaavat arkeensa elämäntaparemonttia.

”Ei kannata tavoitella isoa ja nopeaa muutosta. Sellainen vaatii niin paljon mentaalista energiaa, että toteutus onnistuu harvoin. Tällainen yritys ei ruoki onnistumisen kokemuksia eikä saa aikaan pysyvää muutosta. Tuloksia voi tulla hetkellisesti, mutta ennemmin tai myöhemmin huomaa palanneensa alkupisteeseen.”

Naukkarinen suositteleekin aloittamaan hyvin pienistä muutoksista ja tekemään niistä rutiinin.

”Muutos voi olla niin pieni, että sen järkevyyden jopa kyseenalaistaa. Mutta silloin muutos ei kuluta energiaa vaan alkaa lisätä heti voimavaroja”, hän sanoo ja listaa vaihtoehtoja:

”Viinerin voi vaihtaa pullaan, kevytmaidon rasvattomaan.”

”Viinerin voi vaihtaa pullaan, kevytmaidon rasvattomaan ja hissin portaisiin. Auton voi parkkeerata pikkuisen kauemmaksi tai hypätä bussista yhtä pysäkkiä aiemmin.”

Unirytmin muuttamisessa alku on jo hyvä, jos nukkumaanmenoa aikaistaa 15 minuuttia.

”Valot hämäräksi pari tuntia aiemmin, ja kännykkä ja muut laitteet sivuun tunti ennen nukkumaanmenoa. Luova ihminen kyllä keksii älylaitteiden sijalle muita palkitsevia juttuja.”

”Kun pientä muutosta on toteuttanut pari viikkoa, siitä on tullut uusi rutiini, ja on aika ottaa seuraava pieni askel. Vähitellen huomaa etenevänsä muutoksen polulla. Juuri tästä syntyy motivaatio jatkaa – muutos on alkanut”, Naukkarinen toteaa.

 

Mies soutaa kilpaveneellä.

Joel Naukkarinen on voittanut eri soutulajien MM-kisoista neljä kultaista joukkuemitalia, kolme hopeista ja kolme pronssista henkilökohtaista joukkuemitalia. Henkilökohtaisen Euroopan mestaruuden lisäksi hänellä on kaksi EM-pronssia. SM-mitaleita on peräti 152, Suomen ennätyksiäkin eri matkoilta 16. (Kuva: Balint Czucz) 

 

Hurjaa tahtia treeniä ja tutkimusta

Joel Naukkarisen palkintokaappi pullistelee mitaleista. Nyt soutajan katse on ensi helmikuun MM-kisoissa Kanadassa sekä Pariisin olympiakisoissa 2024.

Osana arvokisoihin valmistautumista Naukkarinen asuu huoneistossa, johon on rakennettu alppimaiset olosuhteet. Naukkarinen viettääkin ison osan vuorokaudesta 3000 metrin korkeutta vastaavassa tilassa.

Treenitahti on hirmuinen: tehokas treenausaika on 25 tuntia viikossa, mutta harjoitteleminen, verryttelyt ja niihin valmistautuminen vievät yhteensä 55 tuntia viikossa. Haastattelupäivänä Naukkarinen on soutanut aamulla puolitoista tuntia, pyöräillyt alppimajassaan reilun tunnin, ja edessä on vielä kolmen tunnin saliharjoitus. 

Treenitahti on hirmuinen, mutta kova on tavoitekin.

”Treenaaminen on lähes päätoiminen työ. Väitöstutkimusta sekä urheiluprojektiini liittyviä muita töitä teen noin 35 tuntia viikossa.”

Kova on tavoitekin: maailmanmestaruus sisäsoutulaitteen viisiottelusta sekä kultainen olympiamitali 2000 metrin ratasoudusta.

”Seitsemän vuoden takaisella elämänrytmilläni tavoite olisi pelkkä unelma vailla toteutumisen mahdollisuutta. Sillä repaleisella unirytmillä en edes selviäisi nykyisistä treeneistäni.”

”Nyt kultamitalit eivät jää kiinni ainakaan järkevistä arjen valinnoista, joihin me jokainen voimme itse vaikuttaa.”