”Mieliteon kokemukset tukevat käsitystä, että muutos myönteiseen suuntaan on mahdollista”, totesi johtaja Helena Länsimies puhuessaan Mieliteon ensimmäisen ohjelmakauden päätösseminaarissa.
Mieliteko kertoi seminaarissa tuloksista, joita se on saavuttanut työssään paremmin voivan Pohjois-Savon puolesta.
”Aurinkoista iltapäivää. Mahtavaa, kun olette täällä.
Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on enemmän kuin mielenterveyden häiriöiden puuttuminen. Näin WHO (2013) määrittelee mielenterveyden.
Noin kymmenen vuotta tuon määritelmän päivittämisen jälkeen olimme pikkuhiljaa toipumassa maailmanlaajuisesta koronapandemiasta, kun Venäjän käynnisti helmikuussa 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa. Samanaikaisesti ilmastonmuutosta kuvataan näköpiirissä olevista ihmiskunnan ongelmista jopa vakavimmaksi. Tätä listaa voisi jatkaa toteamalla yhä uudelleen ja uudelleen: ”Eikä siinä vielä kaikki…”
Keskeinen kysymys on, kuinka itse kukin pystyy ylläpitämään ja edistämään omien kykyjen näkemistä, arjen haasteista selviytymistä ja yhteisönsä toimintaan osallistumista. Entä sitten, kun olen itse, tai läheiseni on ajautunut tilanteeseen, jossa on lähes mahdoton selviytyä tavallisesta arjesta, saati sen tuomista haasteista.
Toivon sanoiksi meille kaikille voin todeta, että Mieliteon kokemukset tukevat käsitystä, että muutos myönteiseen suuntaan on mahdollista.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas sanoitti aiemmin tässä tapahtumassamme osuvasti Pohjois-Savon tulevaisuutta, jossa avoin ja utelias asenne on auttanut pohjoissavolaisia sopeutumaan muuttuvaan maailman tilanteeseen. Olemme yhdessä löytäneet ratkaisuja mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Maakuntamme asukkaat uskovat tulevaisuuteen ja omaan kykyynsä vaikuttaa myönteiseen kehitykseen.
Miten Mieliteko asemoituu tähän maisemaan?
Mieliteko on erityisesti näkyväksi tekijä ja tunnevaikuttaja.
Mieliteko on erityisesti näkyväksi tekijä ja tunnevaikuttaja, joka synnyttää laaja-alaista keskustelua ja arkipäiväistää mielenterveyden.
Aktivoimme ja innostamme ihmisiä elämäntapojen ja ajattelun muutokseen.
Lisäämme asukkaiden vastuuta ja omistajuutta lähiympäristöstä.
Arkipäiväistämme mielenterveyden ja siihen liittyvät haasteet. Lisäämme uskallusta puhua asiasta avoimesti ja hyväksyvästi.
Etsimme keinoja päihdemyönteisyyden ja päihteiden käytön vähentämiseen.
Rakennamme myönteisempää alueellista tarinaa.
Visiossamme sanoitamme, että olemme onnistuneet, kun vuonna 2030 meillä on rohkeutta kohdata, pyytää apua ja auttaa. Toimimme tiedolla yhdessä. Mielen hyvinvointi on jokaisen asia, josta huolehdimme yksin ja yhdessä.
Olemme toimineen vajaat kaksi vuotta. Voisin todeta, että vauhti on ollut hengästyttävä. Mielenterveys, mukaan lukien päihteiden käytön haasteet, on asiana tavattoman monisyinen, ja se koskettaa meistä jokaista. Emme edes haaveilleet, että pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin tilanne voisi korjaantua muutamassa vuodessa.
Tavoitteemme ensimmäisen ohjelmakautemme aikana on ollut löytää keinoja uuden suunnan löytämiseen. Olemme joutuneet tekemään valintoja, mihin näkökulmaan on tärkeintä tarttua ensimmäisenä ja millä tavalla, sekä kestämään sen, että valittua suuntaa on jouduttu muuttamaan.
Mielestäni olemme onnistuneet ja onnistuneet myös epäonnistumaan. Vain sitä kautta voidaan saavuttaa riittävän laaja-alaista ymmärrystä.
Olemme tehneet työtä niin viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden, yrittäjien kuin vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Emme kuitenkaan ole tehneet työtämme vain kokoushuoneissa tai etäyhteyksien päässä. Erityisen suuri ilo on ollut kuntalaisten kohtaamisissa ja yhdessä tekemisessä.
Pohdintaan pitää ottaa alueen asukkaat mukaan.
THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen kannustikin ihan työmme alussa kuulemaan heitä, joita ongelma eniten koskee. Mikä vei terveyden kielteiseen suuntaan ja mitä he toivovat saavansa elämäänsä lisää, jotta mielen hyvinvointi kohentuisi. Tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä pitää tehdä aiempaa fiksummin.
Samaan johtopäätelmään on päätynyt THL:n tutkimusprofessori, psykiatri Jaana Suvisaari. Alueellisille sairastavuuseroille on paljon etsitty syitä. Helppoja vastauksia ei ole, mutta myös Suvisaaren mielestä muutosratkaisut löytyvät omalta alueelta. Pohdintaan pitää ottaa alueen asukkaat mukaan.
Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana.
Pienet teot ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa tekijälleen mitään tai vaadi erityistä aikaa. Ne ovat tekoja, joista tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Tämä matka on upeasti käynnissä. Nyt meillä kaikilla on todellakin lupa joukkoaltistaa lähiympäristömme pieniin hyviin tekoihin.
Puhukaa, halatkaa, unelmoikaa ja riisukaa häpeä tai ainakin ennakkoluulot."
#koskettaamua
Mieliteon johtaja Helena Länsimies piti puheensa 11.5.2023 Kuopion kaupunginteatterin Minna-näyttämöllä, jossa Mieliteko järjesti loppuseminaarinsa.
Seminaarin sisältöön voit tutustua tästä kuvajutusta sekä tästä artikkelista.
