Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg
”Ei yllätä lainkaan, suunta on tuttu. Mutta synkkien lukujen takaa on löydettävissä myös jotain toiveikasta”, kommentoi Mieliteon muutosvalmentaja Paula Heiskanen Kelan julkistamia uusia sairauspoissaolojen määriä.
Luvut ovat hurjat:
Mielenterveyssyistä pitkille sairauspoissaoloille joutuneiden suomalaisten määrä kasvoi vuonna 2023 ennätyslukemiin: heitä on nyt yli 100 000.
Mielenterveyden häiriöt ovat nyt selvästi suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille.
Poissaolojen kasvu selittyy Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan ahdistuneisuushäiriöillä, joiden lisääntyminen on kaikkein suurinta alle 35-vuotiailla.
Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on 2,5-kertaistunut vuodesta 2016. Viime vuonna heitä oli lähes 50 000.
Pitkäaikaiset tilastot näyttävät myös Pohjois-Savon osalta huolestuttavalta.
Kelan tilastoinnin perusteella mielenterveyteen perustuneet sairauspoissaolot yhtä työikäistä kohden kasvoivat jokaisessa maakunnassa vuosina 2010-2019. Pohjois-Savossa kasvu on ollut suurinta, peräti 90 prosenttia, kuten alla oleva kuva kertoo.
Myös työkyvyttömyysindeksi on Pohjois-Savossa maan korkein. Nämä kaksi tilastoa voivat liittyä toisiinsa, sillä pitkittyvä sairauspoissaolo johtaa Kelan tutkimusten mukaan usein työkyvyttömyyseläkkeelle, ja suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet ennustavat myöhempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä useita vuosia ennen eläkkeen alkamista.
Sairauspoissaolojen tuoreeseen tilastoon sisältyy yksi myönteinen asia: sairauspäivärahaa saaneiden suomalaisten kokonaismäärä väheni viime vuonna noin kolmella prosentilla. Sairauspäivärahaa sai noin 305 000 henkilöä, edellisvuonna heitä oli lähes 10 000 enemmän.
Kelan tutkimusten perusteella tilastoista nousevat esille alle 35-vuotiaat, joilla ahdistuneisuuden häiröt ovat lisääntyneet kaikkein eniten. Mieliteon muutosvalmentaja Paula Heiskanen näkee tärkeänä nostaa tämän ryhmän rinnalle myös naiset.
”Lukipa mitä tahansa mielenterveyteen liittyvää tilastotietoa tai tutkimusta, naisten luvut ovat selkeästi miehiä korkeampia”, hän sanoo ja nostaa numeroiden takaa esiin myös myönteisen havainnon.
”Luvut kertovat osaltaan siitä, että nyt mielenterveyteen liittyvistä asioista uskalletaan puhua ja lisäksi ymmärretään hakeutua myös hoitoon.”
”Luvut kertovat, että nyt mielenterveydestä uskalletaan puhua.”
Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan juuri 35–49-vuotiaat naiset saavat kaikkein yleisimmin päivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella.
Heiskanen kertoo kiinnostavasta, Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston vuonna 2022 julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisilla on enemmän uskallusta puhua työpaikalla mielenterveyden ongelmistaan kuin EU-maan kansalaisilla keskimäärin.
Suomalaiset eivät myöskään usko mielenterveysongelmien paljastumisen vaikuttavan työuraan niin kielteisesti kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
”Ehkä lisääntynyt rohkeus on yhteydessä siihen, että naisten osuus tilastoissa on miehiä suurempi”, Heiskanen arvelee.
Lisääntyvien sairauspoissaolojen kasvu ja niiden yhteys mielenterveysongelmiin kertoo Paula Heiskasen mukaan paljon suoristuskeskeisestä kulttuuristamme.
”Työelämä kaikkinensa on laajassa murroksessa. Työsuhteet ovat usein määräaikaisia, ja menestymisen paine kasvanut”, hän toteaa ja näkee muuttuneen työelämän kytkeytyvän vahvasti naisiin.
”Kolmikymppiset naiset kokevat painetta monelta suunnalta. Opiskelut ovat takana, perhe pitäisi perustaa ja talous saada tasapainoon, jotta voisi elää sitä hyvää elämää, jota meille usealta suunnalta tarjotaan mallina. Ei ihme, että odotukset luovat ristiriitaisia tunteita.”
Jatkuvassa muutoksessa oleva työkulttuuri ja sen yhteys hyvinvointiimme on syy, joka on ohjannut Paula Heiskasen muutosvalmentajaksi Mielitekoon.
”Kehityssuuntamme on huolestuttava, ja juuri tämä väärään suuntaan johtava kehitys on iso motivaatio työlleni. Uskon, että muutos parempaan ja terveempään suuntaan on mahdollinen”, hän sanoo.
”Muutos parempaan ja terveempään suuntaan on mahdollinen.”
Heiskanen korostaa, että Mieliteon toteuttamassa mielen hyvinvoinnin muutosvalmennuksessa paneudutaan työssä jaksamiseen ennalta, jo ennen mahdollisia merkkejä uupumisesta.
”On oleellisen tärkeää, että me viemme valmennuksemme lähelle työntekijöitä, työpaikoille. Tarjoamme selkeitä työkaluja, joiden avulla tutkimustiedon pystyy muuttamaan konkreettiseksi, ottamaan haltuun ja siten hyödyntämään omassa työpäivän arjessaan.”