Jaa artikkeli
Teksti: Katja Hedberg ja Markus Laakso
Miten sinulla menee työpaikalla? Kuinka vaikutat omaan hyvinvointiisi – entä työtovereittesi ja työyhteisösi vointiin?
Jaksaminen työssä on polttavan ajankohtainen aihe, erityisesti Pohjois-Savossa. Mieliteon Kuopion tiimi tuo pohjoissavolaisille työpaikoille mielen hyvinvoinnin valmennuksen, jossa jokainen työntekijä on avain työelämän lukkoihin. Keskiössä on ennaltaehkäisy.
Tämä artikkeli avaa viisiosaisen juttusarjan, jossa kerromme, millä tavoin Mieliteko 2.0 lisää pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Tässä avausjutussa kerromme Kuopion tiimin työstä. Torstaina 9.11. julkaisemme artikkelin Itä-Suomen yliopiston työstä.
Mitä uutta Kuopion tiimi tuo pohjoissavolaisille Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähankkeessa?
Loimme pohjoissavolaisille yrityksille työhyvinvoinnin valmennuksen, jossa keskitymme mielen hyvinvointiin. Aihe on polttavan ajankohtainen. Tuoreiden tutkimusten mukaan työuupumisen riskiryhmään kuuluu arvioiden mukaan jopa 625 000 suomalaista. Yhtenä syynä pahoinvoinnin lisääntymiseen nähdään yhteisöllisyyden puute työpaikoilla.
Pohjois-Savossa syytä huoleen on enemmän kuin muualla maassa.
Pohjois-Savossa syytä huoleen on jopa enemmän kuin muualla maassa. Suhteutettuna asukaslukuun Pohjois-Savossa on eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Kansallisessa terveysindeksissä Pohjois-Savo on murheellisesti työkyvyttömyysindeksin kärkisijalla yhdessä Kainuun kanssa. Indeksiin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien lisäksi vähintään 30 päivää sairauslomalla olleet henkilöt.
Työssä uupuminen ja työntekijöiden pahoinvointi ovat kansainvälinenkin huolenaihe. Euroopan Unionin ja Maailman Terveysjärjestön (WHO) kannanotoissa kannetaan huolta siitä, miksi työelämä koetaan nykyään kovin haastavana. Suomessa mielenterveysongelmat ja uupumiset ovat yleisimmät syyt sairauspoissaoloille ja ennenaikaisille eläkkeille.
Työuupumisesta puhutaan paljon ja sitä tutkitaan paljon. Olemmehan keskimäärin kolmasosan ajastamme töissä. Vähemmälle on jäänyt pohdinta siitä, kuinka työhyvinvointia voi luoda ja vahvistaa. Mieliteossa tartumme asiaan ennaltaehkäisevällä näkökulmalla.
Mieliteossa tartumme asiaan ennaltaehkäisevällä näkökulmalla.
Työhyvinvoinnin valmennuksessa vaalimme työssä jaksamista ennaltaehkäisevästi, jo ennen kuin mahdollisia ongelmia mielen hyvinvoinnin suhteen syntyy. Vaikuttava viestintämme nostaa esille työhyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia ja kirjoittaa asiantuntija-artikkeleita Pohjois-Savon sairastavuustilanteen näkökulmasta. Etsimme myös ratkaisuja työhyvinvoinnin lisäämiseksi toivojournalismin keinoin.
Verkkomediassamme mielitekomedia.fi:ssä kerromme valmennustemme sisällöstä, niiden tuloksista sekä yrityksistä, jotka lähtevät rohkeasti mukaan lisäämään työhyvinvointia mielen hyvinvoinnin näkökulmasta. Yritysten elinvoimaisuus on merkittävä osa koko maakuntamme elinvoimaisuutta.
Kenelle osahanke on tarkoitettu eli ketkä pääsevät mukaan?
Työssä käyvät yli 18-vuotiaat pohjoissavolaiset aina yksinyrittäjistä eri kokoisten yritysten ja organisaatioiden työntekijöihin, esihenkilöihin ja johtajiin.
Miksi juuri he?
Teimme edellisellä ohjelmakaudella työtä työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien kanssa. Meille esitettiin erittäin paljon toiveita siitä, että huomioisimme myös työssä käyvät ja tarjoaisimme heillekin palvelujamme.
Mihin osahanke tähtää eli tavoitteet?
Mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen, jotta jaksaminen ja ilo säilyvät, ja muun muassa pahoinvointi, sairauspoissaolot ja uupumiset työelämässä vähenisivät. Pohjois-Savossa on enemmän kuin muualla maassa mielenterveyssyistä ennenaikaisesti eläkkeelle jääneitä. Tämä heijastuu kustannuksina myös maakunnan työmarkkinoille.
Viestinnällinen tavoite on lisätä ymmärrystä työhyvinvointiin mielenterveyden näkökulmasta sekä kannustaa ihmisiä tekemään omassa arjessaan mielen hyvinvointia lisääviä tekoja, niitä kuuluisia pieniä mutta tärkeitä tekoja.
Millaisilla keinoilla tavoitteisiin tähdätään?
Katseemme on yksittäisessä työntekijässä ja siinä, kuinka hän itse valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa paitsi omaan myös työtovereidensa ja koko työyhteisönsä hyvinvointiin.
Työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan sekä työnantajat ja työntekijät. Valmennamme molempia siihen, mitä mielen hyvinvointi työyhteisössä laajasti tarkasteltuna tarkoittaa. Emme kuitenkaan puutu yritysten organisaatioon tai työjärjestelyihin.
Moni kokee olevansa yksin kamppaillessaan jaksamisensa kanssa.
Valmennuksemme ydintä on Mielitekopiiri, jonka avulla oivallutamme työntekijöitä huomaamaan itsessään olevia vahvuuksia. Tavoite on, että työntekijä kokee olevansa ryhmänsä tärkeä jäsen ja että hän tuo työyhteisöönsä jotain arvokasta.
Vaikka keskiössä on yksittäinen työntekijä, valmennuksemme työpaikoilla ovat aina ryhmävalmennusta. Yksinyrittäjistä luomme myös ryhmiä. Uskomme ryhmävalmennukseen, sillä moni kokee olevansa yksin kamppaillessaan jaksamisensa kanssa. Pyrimme synnyttämään vertaistuellista toimintaa ja yhteisöllisyyttä, joiden puute nähdään keskeisenä syynä työuupumiseen.
Valmennusten painopiste on ennaltaehkäisyssä. Tavoite on, että ihmiset oppivat yksittäisinä työntekijöinä sekä työyhteisöinä tunnistamaan haasteet ja riskit, jotka mahdollisesti horjuttavat työhyvinvointia. Näin haasteisiin osataan varautua ja reagoida ajoissa.
Valmennus tapahtuu ryhmissä, mutta matka kohti parempaa työhyvinvointia on henkilökohtainen.
Tapaamisten välillä tehdään itsenäisesti tehtäviä, jotka antavat näkökulmia ryhmässä käsiteltäviin teemoihin. Tietoinen ajattelu hyvinvointiin liittyvistä asioista haastaa omia valintoja ja ulottuu näin arkeen: oivallutamme, herätämme ja havahdutamme työntekijöitä hoksaamaan myös, kuinka liikunta, ruoka ja uni heijastuvat työssä jaksamiseen.
On tärkeää muistaa, että vaikka valmennukset tapahtuvat ryhmissä, matka kohti parempaa työhyvinvointia on jokaiselle henkilökohtainen.
Mieliteon viestintä tukee toimenpiteitä luomalla valmennusmateriaaleja sekä uutisoimalla, millaisia vaikutuksia valmennuksilla on saatu aikaan.
Ketkä työskentelevät osahankkeessa?
Valmennuksista vastaa kolme muutosvalmentajaa: Matti Halmetvaara, Liisa Pietikäinen sekä avoimen haun perusteella valittava uusi työntekijä. Valmennuksiin osallistuu myös projektipäällikkö, johon tehtävään on myös paikka avoinna. Uudet työntekijät pyritään saamaan tiimiin mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Hankkeen viestinnästä vastaavat viestintäasiantuntijat Katja Hedberg ja Markus Laakso.
Millä mielellä ja meiningillä tartutte työhönne? Mikä työssänne innostaa? Mikä pelottaa?
Päällimmäisin tunteemme on vahva motivaatio. Se kumpuaa siitä, että tartumme nyt polttavan ajankohtaiseen ongelmaan, jaksamiseen työelämässä. Saamme siis tehdä merkityksellistä ja arvokasta työtä, johon ryhdymme innostuneella ja uteliaalla mielellä. Ongelmat työelämässä on tunnistettu. Uskomme, että pystymme tuottamaan pohjoissavolaiseen työhyvinvointiin ymmärrystä sekä kaivattua osaamista. Mieliteon tekijätiimi täydentyy kahdella uudella työntekijällä vuoden 2023 mennessä, jolloin koossa on rautaisen ammattitaidon omaava tiimi.
Toukokuussa 2023 julkaistun Kansallisen terveysindeksin perusteella Pohjois-Savo on yhä maan sairain alue. Mielenterveyden ongelmissa ja päihteiden käytössä ero muuhun maahan on hälyttävän iso.
Kesällä 2021 käynnistyneen, kymmenvuotiseksi suunnitellun Mieliteko-ohjelman tavoite on lisätä mielen hyvinvointia sekä vähentää päihteiden käyttöä ja päihdemyönteisyyttä Pohjois-Savossa. Tehtävä on siis kääntää maan sairaimman maakunnan suunta kohti terveempää tulevaisuutta vuoteen 2030 mennessä.
Mieliteon ensimmäinen, kaksivuotinen ohjelmakausi päättyi elokuussa 2023. Toinen kausi alkoi lokakuussa 2023, jolloin käynnistyi kaksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittamaa ryhmähanketta. Kokonaisuuden sisällä on seitsemän eri toteuttajien vetämää osahanketta. Sairastavuutta lähestytään monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa kohderyhmissä.
Ensimmäisen ryhmähankkeen nimi on ”Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0”. Sen keskiössä on mielenterveyteen liittyvän työhyvinvoinnin edistäminen. Päätoteuttaja on Kuopion kaupunki. Osatoteuttajina mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää kolme vuotta.
Toisen ryhmähankkeen nimi on ”Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0”. Se painottuu yhdenvertaiseen osallisuuteen. Päätoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina mukana ovat Kuopion kaupunki ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää neljä vuotta.